PAREMMIN TUOTTAVAA POLITIIKKAA

Hallitusneuvottelut käynnistyvät. Voittajilla on kovia paineita. Lupauksia on annettu, mutta kanavoituvatko ne kansalaisten elämän paranemiseksi? Ainakin kokoomuksen leirissä on pakkotilanne, jos nyt ei onnistuta, niin Siperia odottaa. Demarit siellä jo ovat, mutta tilaa on muillekin kovakorvaisille. Esitin vaalikampanjan avauksessani ajatuksen politiikan tuottavuudesta, jossa päätöksien tulee olla laadullisesti parempia, pienemmillä kustannuksilla ja niiden tulee tuottaa enemmän tulosta. Käytännössä tämä tarkoittaa ihmisten kokonaisvaltaisten olojen paranemista nopeammalla päätöksenteolla. Sosiaalitukien luukkukierrätyspolitiikasta luopumista eli avun saamista oikea-aikaisesti. Henkisen ilmapiirin keventymistä, jossa luovuus ja erityisosaaminen huomioidaan ja menestymisen mahdollisuuksia annetaan kaikille. Köyhyyden vähentymistä, jossa kuilu köyhien ja rikkaiden välillä pienenee ja ihmisestä pidetään huolta koko elämänkaari. Työllisyyden turvaamista keinoilla, jossa työn tekeminen on aina kannustavampaa kuin työttömänä oleminen. Se tarkoittaa yhteiskuntaa jossa sosiaalinen perälauta on aina olemassa; jos joku tippuu kyydistä, niin hänet nostetaan kyytiin ja autetaan alkuun. Se tarkoittaa lupauksien pitämistä nopeammin kuin 12 vuodessa. Se tarkoittaa Leikkausjonojen purkamista, terveydenhoidon palkkaremonttia ja riittävän työvoiman saamisen turvaamista. Tämä on mahdollista, sillä on hintalappu, mutta aina hyviin asioihin löytyvät myös rahat.

Jos katsomme kolmen edellisen hallituksen poliittista tuottosaldoa vähävaraisten näkökulmasta, niin eipä siinä ole kovasti hurraamista. Köyhyys lisääntyy, erityisesti lapsiperheiden köyhyys. Stakesin mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana suhteellinen köyhyys on kasvanut 4 prosenttiyksikköä. Suhteellisen köyhyyden kasvu kertoo siitä, että pienituloisten tulokehitys on jäänyt jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Järkyttävää on, että tällä hetkellä Suomessa noin 133.000 lasta elää köyhyysrajan alapuolella olevissa olosuhteissa. Ja tilanne pahenee koko ajan. Lapsiperheiden verotusta ei ole haluttu keventää, vaikka siihen on ollut koko vaalikauden hyvät mahdollisuudet.
Samalla kun hallitus on jakanut veronkevennyksiä valtavat 3,5 miljardia euroa, maksaa pieneläkeläinen edelleen veroa enemmän kuin saman tulotason työssä käyvä. Miksi tätä epäkohtaa ei ole korjattu? Miksi pienin kansaneläke on sidottu kaikkein heikoimpaan indeksiin? Miksi perustuslaki suojaa kohtuuttomat optiot, mutta ei suojannut eläkeläisiä kansaneläkkeen pohjaosan leikkaukselta? Eriarvoisuus lisääntyy, jos nykymeno jatkuu vielä seuraavat neljä vuotta. Suunta on väärä, senhän kaikki näkevät. Näkevätkö vallankahvassa olevat poliitikot? Sen näemme pian.

METRO SYÖ ESPOON PELIVARAN

Maanantaina 26.3.2007 valtuuston enemmistö antoi metrolle 3.4 miljoonaa euroa suunnittelurahaa ulkopuolelta talousarvion. Euroimuri on käynnistynyt. Se tarkoittaa sitä, että metro syö (imee) ennakkoon tämän vuoden mahdollista talouden ylijäämää - pelivaraa. Se, millä voitaisiin parantaa päivähoitoa tai lisätä kouluihin resursseja opetuksen laadun parantamiseen, tai palkata lisää hoitajia vanhustenhoitoon, menee nyt etukäteen metroimuriin.
Metrosta neuvoteltaessa ilmoitti toimiala Olavi Louko, ettei senttiäkään kaupungin rahaa käytetä, ennen kuin metropäätöksen ehdot ovat täyttyneet. Yhdenkään ehdon täyttymisestä ei ole mustaa valkoisella, mutta jo tänä vuonna metroon menee kaikkiaan noin 4.5 miljoonaa euroa. Tämän asian kertoivat valtuustolle pieni, mutta äänekäs vähemmistö metropäätöksen yhteydessä. Silloin kukaan ei uskonut ja piti sitä pelotteluna. Metroimuri käynnistyikin jo paljon aikaisemmin kuin uskoinkaan. Ja se surraa seuraavat 20 vuotta. Voi voi.

KÖYHYYS ON ESPOOLLE VAIKEA ASIA

Eilinen valtuuston kokous osoitti köyhyyden olevan Espoolle vaikea asia. Sitä ei millään haluta kutsua sen oikealla nimellä. Tekemäni aloitteen köyhyystutkimuksen tekemisestä oli allekirjoittanut 34 valtuutettu. Virkamieskäsittelyssä ja sosiaali- ja terveyslautakunnassa aloitteeni muuttui hyvinvointikertomuksen tekemiseksi ja toimeentuloasiakas kartoitukseksi. Koko homma kääntyi päälaelleen. Ongelmaksi vain muodostuu se, ettei köyhällä ole hyvinvointia jota voisi arvioida. Kun jääkaappi on tyhjä, se ei täyty tyhjyyttä arvioimalla, vaan avun antamisella. Köyhyys ei ole teoreettista filosofiaa, eikä tyhjä vatsa täyty väitöskirjalla köyhyydestä. On mentävä ytimeen. Olen muutamia kertoja viikossa Hyvän Arjen leipäjonossa jakamassa leipää. Siellä olevilta ihmisiltä pitää kysyä, mikä heitä auttaisi. Miksi he ovat päätyneet leipäjonoon? Tätä halusin selvittää. Eikä se edes ole kallista. Nyt aloite muuttui akateemiseksi väittelyksi köyhyydestä ja todellinen asia vaiettiin unholaan.
Ilta pimeni valtuustotalossa ja Espoolaiset valtuutetut ajelivat mersuillaan kotia kohti. Köyhyys on nyt käsitelty ja uusi luokka, rolexi-demarit - nukkuvat hyvin. Surullista. Olisikohan tässä yksi vaalitappion syyn siemen, unohdetut köyhät? Kyllä kansa tietää.

MITÄ KRISTITYT HALUAVAT?

Vaaleissa ihmiset ilmaisevat tahtonsa siitä millaisessa Suomessa he haluavat elää ja keiden haluavat asioita hoitavan. Yksinkertaista. Demokratia toimii vielä kohtalaisesti, vaikka äänestysprosentti on jo huolestuttavan alhainen. On alueita, joissa välinpitämättömyys on voittanut vaikuttamisen halun.
Mietin aamulla koiran kanssa kävellessäni mitä kristityt haluavat? Kuin ilmestyksenä keksin, sehän näkyy vaalituloksesta. Valtavaa! Sitten tulee uusi ilmestys, joka ei ole enää niin valtavaa. Nopea katsaus valittuihin ja pudonneisiin paljastaa karmean totuuden. He halusivat vähemmän kristittyjä vaikuttajia kuin viime vaaleissa. Moni kristitty putosi ja vielä useampi kristillismielinen putosi. Tilalla tuli kasvavassa määrin viihdetaiteilijoita ja mediakasvoja ja yksi s-niminen ”kuningas”.
Vielä kymmenen vuotta sitten eduskunnassa oli kymmenkunta lestadiolaistaustaista vaikuttajaa, herätyskristillisyyden edustajia, vapaiden suuntien edustajia ja joukko vahvoja kristillismielisesti ajattelevia. Vielä 90-luvun lopulla torjuttiin helposti samaa sukupuolta olevien parisuhdelaki. Nyt, jopa KD:n ehdokkaista Helsingin Sanomien vaalikoneen mukaan 13,2 % suhtautuu myötämielisesti homoseksuaalien adoptio oikeuteen. Mitä siis kristityt haluavat? He haluavat Samaa kuin kaikki muutkin, maallistumisen - kristillisen arvotyhjiön. Ei hyvä.
Eräs vaikuttava kristitty poliitikko totesi minulle eilen: Jos herätystä ei tule, niin ….enpäs kerrokaan, mieti sinä. Vastaa itse. Kuvittele ja pohdi, millainen Suomi meillä on edessämme jos suola menettää merkityksensä. Merkit ovat jo nähtävissä.

ENNUSTAJAT

Kauppalehden Presso-lehdessä sanottiin 23.9.2006 seuraavaa: ”SDP:ssä ei uskota, että Jyrki Kataisen kokoomus voisi uhata demareita kevään vaaleissa. Kokoomuksen aito ongelma on uskottavan puheenjohtajan puute, arvioi demareiden vaalipäällikkö Vesa Mauriala.” Artikkelissa pohdittiin, onko Kataisesta Ruotsin kokoomuksen Reinfeldin tempun tekijäksi. Sama mies povaa myös Keskustalle tappiota. Molemmat ennustukset osoittautuivat vääriksi. Vaalien ennustaminen on vaikeaa. Siinä on paljon muuttuvia tekijöitä joille ehdokas ei voi mitään. Valtakunnallisesti nämä aika kuivat vaalit muuttuivat yhtäkkiä sähköisiksi SAK:n mainoksen siivittäminä. Kaikki ennustukset saivat kyytiä, myös gallupit. Vaaleista tuli oikeisto vasemmisto vaalit enemmän kuin kukaan uskalsi ajatella.
Yksi ennustus piti paikkansa. Se oli Timo Soinin minulle valtuuston kokouksessa viime syksynä kertoma vaalitulos: ”Perussuomalaiset saavat kaksi paikkaa Uudeltamaalta ja minä saan yli 18.000 ääntä, ja puolue 5-6 paikkaa.”. Pidän Timoa tämän hetken strategisesti älykkäimpänä puoluejohtajana. Vilpittömät onnittelut, vaikka menestyksesi vei ääniä myös minulta, ehkä jopa kansanedustajan paikan, jälleen kerran.

POLIITTINEN HITAUS TUOTTAA ONGELMIA

VM:n martti Hetemäki varoittaa, että työvoima vähenee nopeammin kuin uskotaan. Työministeriö valmistelee työperusteista maahanmuutto-ohjelmaa. Väestön ikääntyminen ja työvoiman tarjonnan väheneminen vaikuttaa lähivuosina merkittävästi työvoiman määrään ja työmarkkinoiden rakenteisiin. Yhdistyneiden kansakuntien (YK:n) arvion mukaan Euroopan väestöstä yli 60-vuotiaiden osuus nousee vuoteen 2020 mennessä nykyisestä 23%:sta 33 %:iin. Euroopassa väestö vanhenee nopeammin kuin muualla maailmassa, ja Suomessa ikä-rakenteen muutos tapahtuu useita muita Euroopan maita aikaisemmin. Vuosina 2004-2005 Suomen työmarkkinoilta on ikääntymisen takia jo alkanut poistua enemmän työvoimaa kuin sinne tulee.
Suomen väestö ikääntyy niin, että vuonna 2030 Suomessa arvioidaan olevan 65 vuotta täyttäneitä yli 600 000 enemmän kuin nyt. Samana ajanjaksona työikäisten määrä vähenee yli 300 000 hengellä ja 0-14-vuotiaiden lasten määrä 70 000:lla. Lisäksi ikääntyminen aiheuttaa Suomessa alueellisesti kasvavia eroja väestön ikärakenteessa.
Näyttää siltä, että poliittinen hitaus tämänkin asian hoidossa on tuottamassa ratkaisuja, joiden tulokset eivät ole kovin kestäviä. Naapurimaassamme Norjassa asiaan alettiin varautua ikääntymisen ongelmiin jo 90-luvulla. Me taas painamme paniikkinappulaa, josta seuraa hallitsemattomia toimintamalleja. Viisautta olisi ollut järkevä perhepolitiikka, joka olisi lisännyt luontaista syntyvyyttä. Suomalaisethan haluavat enemmän lapsia kun hankkivat tällä hetkellä. Haluja ei puutu, taloudellisia edellytyksiä kylläkin. Olisi varmaan myös aiheellista puhua aborttipolitiikasta. Olemme abortoineet jo yli 500.000 suomalaista 70-luvulta alkaen. Nyt esitämme saman määrän tuomista ulkomailta Suomeen hommiin. Eikä siinä kaikki. Esitykseen sisältyy ajatus työhön tulevan maahanmuuttajan sosiaaliturvan parantamista siten, että hänen kotimaassaan olevalle perheelle maksetaan tukea. Eikö olisi helpompaa tukea Suomalaisia perheitä tavalla, joka lisäisi tulevaisuuden työvoimaa? Kukahan poliitikko uskaltaisi tämän sanoa ääneen Arkadianmäellä? Harmi, etten saanut kannatusta.

PYSY KANAVALLA

Tätä blogia on seurannut näiden vaalien aikana 3000 henkilöä. Jos olet yksi heistä ja sinua kiinnostavat yhteiskunnalliset asiat kristillisen maailmankatsomuksen näkökulmasta, niin pysy kanavalla. Blogi jatkuu päivittäin. Myös vaimoni jutustelut ”elämää pastoripoliitikon varjossa” jatkuvat.

Joitakin ajatuksia menneestä. Vaaleista on nyt muutama päivä. Tunteet ovat risteilleet ylös alas. Monia asia on alkanut harmittaa. Erityisesti se, ettei kristillisille arvoille ole kysyntää, ei edes kristittyjen parissa. Miksi kristityt eivät äänestä kristittyjä. Tai, miksi he eivät ylipäätään äänestä. Mietin myös, miksi en kelvannut kristityille ehdokkaaksi? Kampanjani kärki oli viesti kristillisten arvojen puolesta. Mutta se ei saanut kannatusta. Laskin, että Uudellamaalla on tilastollisesti noin 50.000 tunnustavaa kristittyä. Jos mukaan lasketaan kristillismieliset, niin luku on huikeat 80.000 ihmistä. Näistä äänistä sain vain 2676 ääntä ja KD-uusimaa n 19.000 ja muissa puolueissa olevien kristityt ehdokkaat noin 3000 ääntä. En ymmärrä. Anteeksi vain, mutta en vain ymmärrä. Mitä kristityt sitten odottavat tai toivovat niiltä joita äänestävät, jos äänestävät? Olisi jo aika herätä. Jos eduskuntaan ei äänestetä kristittyjä, niin on turha rukoilla Jumalaa jälkikäteen vaikuttamaan kansanedustajien mieliin, jotta he eivät hyväksyisi lakeja jotka murentavat moraalia, kun olemme sinne äänestäneet henkilöitä joita eivät kristilliset arvot ohjaa. Ei Jumala ole mikään tomppeli, jota voi napista painaa. Painettavat napit ovat eduskunnassa, ja niitä painavat ne arvot, jota sinne äänestetään. Näin se vaan on. Voihan rähmä, että harmittaa, ei vain itseni puolesta, vaan tämän kansakunnan puolesta.

KIITOS KIITOS KIITOS

Tuhannet kiitokset teille kaikille, jotka uskoitte mahdollisuuksiini ja piditte tärkeinä kristillisiä arvoja antaessani äänenne minulle.
Vaali-ilta on takana. Ääniä tuli reilut 2600, noin 600 vähemmän kuin viimekerralla. Espoosta saamani äänet olivat suunnilleen samat kuin viimeksi (1300), joten suhteellinen osuus kasvoi. Uudellamaalla Niinistön ja Soinin äänimäärä oli niin valtaisa, että se näkyi laskevana lähes kaikkien espoolaisten ehdokkaiden äänissä. Suurimmat hyötyjät olivat tietysti kokoomuslaiset ehdokkaat, joista monet pääsivät suhteellisen pienellä äänimäärällä sisään sekä Soinin vanavedessä 1000 äänellä läpimennyt ehdokas. Olisikohan jo aika nykyaikaistaa vaalilakia, kun joku ei tule valituksi 7000 äänellä ja toinen tulee 1000 änellä?

Kirjoitin eilen päiväkirjaani ennen vaalitulosta:
"Kampanja on takana, tulokset edessä. Kaikki on nyt Jumalan ja kansan kädessä.
Kokonaisuus oli onnistunut. Näkyvyys suurempi, laajempi ja laadukkaampi, kuin olin kuvitellut.
Paljon tuli ylimääräistä tilaa lehdissä, joka lisäsi läpimenon mahdollisuutta. Paras vaalikampanja joka minulla on ollut. Myös puolue onnistui hyvin. Päivi oli loistava ja säteilevä. Rukoilen, että hän saa suuren voiton."

Joku ehkä miettii miten nyt jaksan. HYVIN! Tämä oli vain yksi taisto muiden joukossa, joka antaa uusia mahdollisuuksia nähdä enemmän ja kasvaa ihmisenä. Mietin jo seuraavien vaalien slougania.

ÄÄNIÄ! KYLLÄ KIITOS.

Kampanja päättyi eilen. Mieli on rauhallinen ja yökin tuli nukuttua hyvin. Kävely Ossi-koiran kanssa kauniissa aamussa vei ajatukset hetkeksi pois illan jännityksestä.
Miten tässä voi käydä? Tässä ajatuksiani. Tarvitsemme noin 12.000 ääntä yhteen paikkaan Uudeltamaalta. Ollakseni ykkönen tarvitsen todennäköisesti yli 5000 ääntä. Ääni saa lähettää, kiitos. Kaikissa veikkauksissa olen ollut puolueemme ykkönen ja läpimenijä. Joten todennäköisesti ääni minulle tuo paikan eduskunnassa. Kahteenkin paikkaan on mahdollisuuksia. Viime vaaleissa saimme 16.000 ääntä. Nyt kahteen paikkaa tarvittaisiin noin 23.800 ääntä. Mahdollisuuksia yllätykseen on ilmassa.
Olen kotikaupungissani Espoossa vienyt läpi kristilliset arvot osaksi kaupungin arvoja, ensimmäisenä kaupunkina Suomessa. Olen saanut kristillisen päihdetyön osaksi Espoon päihdetyötä (selvitys valmisteilla). Olen tehnyt aloitteen kumppanusmallista vähävaraisten auttamiseksi Hyvä Arki ry:n kautta, joka toimii ja tuo turvaa tuhansille ihmisille. Olen tehnyt aloitteen Espoonkruunun (kaupungin vuokrataloyhtiö) vuokrien vuokrakatosta. Olen tehnyt aloitteen köyhyystutkimuksen tekemisestä, jotta voisimme auttaa pienituloisia paremmin. Vastustin Espoon sähköyhtiön osakkeiden myyntiä Fortumille, koska maksajana kaupassa ovat Espoolaiset sähkönhinnan korotuksina ja työpaikkojen menettämisinä.
Olen ollut rohkeasti ja johdonmukaisesti vaikuttajana kristillisistä arvoista käsin. Nyt tämä rohkeus voi siirtyä vaikuttamaan myös valtakunnalliselle tasolle.
Siihen tarvitsen ääniä. Paljon ääni, kiitos.

Elämää pastoripoliitikon varjossa. Osa 3.

Loppusuora. On varhainen lauantaiaamu ja pastoripoliitikko on hävinnyt horisonttiin. Luen Jung Changin kirjaa Mao Zedongista. Ei ole muuten lainkaan samantekevää kenellä valta on.
Yritän olla ajattelematta vaaleja. Se onnistuu erittäin huonosti. Mietin vaimon roolia. Laajemman perspektiivin toivossa ajattelen isoja asioita: historiaa, oman elämäni arvoja, ystäviä, Jumalaa. Yritän myös sisäistää, että minä en ole ehdolla vaan pastoripoliitikko. Olen nimittäin alkanut pitää itseäni ehdokkaana ja pettymys saattaa olla suuri jos minua ei valita.
On alkanut myös huolettaa, että jos pastoripoliitikko tulee valituksi, se saattaisi vaikuttaa minunkin elämääni. Hän voi esimerkiksi ilmoittaa minut koirakouluun heti maanantaiaamuna, koska salonkikelpoisuuttani pitäisi ehkä vähän hioa.

Luulen olevani tyypillinen suomalainen. Näiden vaalien aikana tajuntaani on mennyt ensimmäistä kertaa muutamia asioita. Kuten esimerkiksi, että eläkeläisiä verotetaan rankasti. Minä en ole tiennyt sitä. Toisin sanoen en ole aiemmin ymmärtänyt mitä on sanottu, jos edes on sanottu. Poliitikot pitää opettaa puhumaan niin, että tavallinen ihminen ymmärtää mitä sanotaan. Vaalikeskusteluihin pitää saada simultaanitulkkaus ja selkokielinen tekstitys. Tai sitten päästäkää minut sinne. Pystyn kysymään mitäsetarkoittaa useita kertoja minuutissa.

Teen muuten parhaillaan testiä, jonka tarkoituksena on selvittää onko pastoripoliitikko altis lahjonnalle ja uhkailulle. Lähetin hänelle tekstiviestin, jossa ilmoitin äänestäväni häntä vain mikäli hän tuo minulle uusimman Muumi-mukin. Katsotaan…

Tiedoksi: pastoripoliitikon vastaus: ”Taisin just menettää yhden äänen.”
Ei tullut mukia, voin siis turvallisesti äänestää häntä.

TÄNÄÄN ISOSSA OMENASSA - HUOMENNA?

Äänestyspäivä on huomenna. Kaikki on nyt lähes tehty, mitä olen ymmärtänyt ja mitä olen resursseillani voinut tehdä. Huomenna selviää mihin se riittää.
Ne jotka ovat seuranneet kirjoituksiani tällä palstalla, tietävät miksi minä olen ehdolla ja mitä minä tekisin jos tulisin valituksi kansanedustajaksi. Tässä vielä tiiviisti keskeisin sisältö.
Haluan olla vahvistamassa yhteiskuntaa toimimalla kristillisestä maailmankuvasta nousevien arvojen pohjalta. Kiteytettynä: Kristillisen uskon ja luomisjärjestyksen mukaisesti saa jokainen ihminen elämän lahjan ja loukkaamattoman ihmisarvon hedelmöityksen hetkellä. Tästä elämästä on jokaisella ihmisellä vastuu. Raamattu kiteyttää ne seuraavasti: vastuu itsestä, perheestä, yhteisöstä ja luonnosta. Näistä lähtökohdista nousevat ne toimintamallit, joilla uskon, että Suomalainen yhteiskunta olisi nykyiseen asioiden hoitoon verrattuna vastuullisempi, välittävämpi ja ekologisesti kestävämpi.
Kristillisen politiikan lähtökohta on: ihminen on aina markkina-arvoa tärkeämpi. Rakenteet luodaan palvelemaan ihmistä, ei päinvastoin.
Kristillisen politiikan päämäärä on kristilliseettinen arvomaailma lainsäädännön kulmakivenä ja ohjaimena, jolloin vastuullisuus, yrittäjyys, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ekologisesti kestävät ratkaisut toteutuvat. Kukaan ei ole köyhtynyt köyhien auttamisesta.

En seiso yksin historian lehdellä. Kanssani on joukko merkittäviä valtiomiehiä - ihmisiä, jotka rakensivat onnistuneesti kestävänpää yhteiskuntaa kristillisestä maailmankuvasta käsin. Tässä heidän mietteitään:

"Esi-isämme ovat vuosisatojen kuluessa, sekä ahdingossa ja vainoissa että rauhan päivinä ammentaneet Raamatusta elämää, voimaa ja lohtua. Nykyhetkenä kansamme tarvitsee Jumalan sanan uudestiluovaa voimaa. Omaksukaamme nöyrällä sydämen uskolla sen siunaukset." - Kyösti Kallio

"On meillä aarre verraton, se kalliimpi on kultaa, ja kivet kalliimatkin on sen rinnalla vain multaa. Tää lahja kallis taivahan, tää kallein aartehemme: On pyhä sana Jumalan, sen saimme omaksemme." - J. L. Runeberg

"Me uskomme, että on sekä tieteellisintä että järjellisintä ottaa Raamatun historiallinen kuvaus kirjaimellisesti. - Voimme olla vakuuttuneita siitä, että kaikki nämä asiat ovat tapahtuneet juuri niin kuin ne on kuvattu Pyhässä Kirjassa. Olemme turvassa -'Raamatun järkkymättömällä kalliolla' ". -Winston Churchill

"Melkein kaikki maamme suuret miehet ovat olleet hyvin perehtyneitä Raamatun oppiin. Se on voiman lähde, ja nyt - kuten aina - tuki ja apu tyydyttämään ihmissielun korkeinta kaipausta. Katson, että laaja Raamatun tutkimus kuuluu osana korkeimpaan yleissivistykseen." - Franklin D. Roosevelt

"Enemmän kuin mikään muu on aidon ja lempeän ilmestyksen valo vaikuttanut jalostavasti ihmiskuntaan ja tuonut siunausta yhteiskunnalle. On mahdotonta hallita maailmaa oikealla tavalla ilman Raamattua" - George Washington

Äänesi minulle, on askel kohti välittävämpää Suomea.

KRISTILLINEN REFORMAATIO

Maailman itsetuhon vauhti on niin suuri, että uuden kristilliseettisen ajattelun täytyy nousta johtavaksi maailmankuvaksi, jotta mielellinen muutos olisi mahdollista. Eri yhteiskunnan alueilla toimivien kristittyjen on herättävä kantamaan vastuuta julkisessa keskustelussa. On tehtävä todellisia kristillisestä maailmankuvasta nousevia kestävän kehityksen avauksia. Maailma tarvitsee sinua muutoksen välineeksi.
Muutama hätkähdyttävä tilasto.

• Jokaista maailman asukasta kohden on olemassa 15 tonnia räjähteitä.
• Jokaista pohjoisen pallonpuoliskon suurkaupunkia kohti on olemassa 2000 kertaa Hiroshiman atomipommin suuruinen ydinlataus.
• Maailmassa käytetään aseiden tuottamiseen noin 1,7 miljoonaa euroa joka minuutti.
• Joka tunti tuotetaan 60 000 tonnia ongelmajätettä.
• Joka tunti levitetään hyönteismyrkkyjä luontoon 300 tonnia.
• Samaan aikaan maailmanlaajuinen köyhyys ja nälänhätä lisääntyvät.
• Joka kolmas ihminen maailman väestöstä ei saa täysipainoista ravintoa päivittäin.
• Maailman 6,3 miljardista ihmisestä reilut puolet (56%) hankkii työllään noin 5% koko maailman bruttokansantuotteesta (tulot 379 USD/hlö/vuosi).
• Toisaalla maailman rikkaiden maiden kansalaiset (15% väestöstä) hallitsevat 80% koko maailman varallisuudesta ja heistä noin 500 henkilöä tekee kaikki merkittävät päätökset näiden varojen liikkeistä ja käytöstä.
• Samaan aikaan maailman 251 maasta 150 on ylivelkaantunut ja luku kasvaa koko ajan.

(Lähde: Maailmanpankin tilastot, Köyhyyden globalisaatio, Like)

Pohjoismainen hyvinvointimalli syntyi kristillisyyden vaikutuksesta ja murenee kristillisyyden heikentymiseen. Pohjoismaista yhteiskuntamallia pidetään sosiaalisesti maailman oikeudenmukaisimpana. Isiemme usko kristinuskon Jumalaan on siis näkynyt hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettaessa. Miten on tänä päivänä? Missä ja miten näkyy nykyajan kristityn usko? Kävikö meille vanhanaikaisesti: Ensin usko yksityistettiin – kohta se on ulkoistettu!

Muutos ei ala kaukaisten maailmojen muuttamisella, vaan meistä ja oman yhteiskuntamme tavoitteiden uudelleen priorisoinnista. Miten maailma voi muuttua? Helposti, valinta kerrallaan!
Sinulla on ääni ja se voi kuulua kauttani, jos niin haluat.

Kuvassa: Uudenmaanliiton maakuntavaltuusto, jonka jäsen olen (2004-2008).

KUKA ON VAIKUTTAJA?

Kuka on vaikuttaja? Kenestä kasvaa tulevaisuuden tekijä?

Tässä yksi näkemys. Vaikuttaja on se joka tuntee menneisyyden, ymmärtää nykyisyyden, näkee tulevaisuuden ja tuo sen tähän aikaan. Se on kokonaisuus, jossa joku saa armon ja viisauden - kyvyn soveltaa tietoa tähän hetkeen tulevaisuutta varten. Se on nöyryyttä taipua kuuntelemaan ympäristöä ja verkostoitumista yhteisen hyvän parhaaksi niiden välillä, joille on edustuksellista valtaa annettu. Vaikuttavuutta ei ole menneisyyden juhliminen tai sillä pelottelua, vaan tulevaisuuteen tarttumista tässä hetkessä. Vaikuttaja on se, joka muuttuu uhkakuvien viljelijästä, positiiviseksi tulevaisuuden rakentajaksi. Toivon näköalojen piirtäjäksi. Kaiken kaikkiaan politiikka on palvelemista. Valitettavasti monille poliitikoille se on oman mission toteuttamista, jossa tehtävän olemus – kansan palveleminen - unohtuu.

Elämme maailmassa jossa kaikki liikkuvat; ihmiset, osaaminen, raha, kulttuuri. Tällaisessa maailmassa ei voi jäädä menneisyyden vangiksi, on katsottava tulevaisuuteen. Siksi poliittisen toimintaympäristön on oltava rohkaisevaa, ei verokeppipujottelua, vaan jäykkiin rakenteisiin tarttuvaa, verkostoitunutta, luovaa ja yhteistyökykyistä. Tästä yhtälöstä syntyy innovaatiopolitiikkaa, joka uskaltaa nähdä tulevaisuuden kaikkien mahdollisuutena hyvään elämään, myös niiden jotka tarvitsevat jatkuvaa hoivaa tai eivät kykene itse itseään enää auttamaan.

Kristillisdemokratialle on Suomessa huutava tarve. Poliittisesta keskustelusta puuttuu todellinen arvokeskustelu, joka haastaa koko poliittisen päätöksenteon moraalin.
Valtion merkittävin moraalibarometri on valtion talousarvio. Siinä arvotetaan ihmisten ja rakenteiden tarpeet sekä niiden suhde toisiinsa. Fakta: Siellä missä vain raha päättää, köyhyys ja eriarvoisuus lisääntyvät. Viimeiseen viivan voittovaatimukseen on lisättävä ihmisen hyvinvointi. Se on se voittomarginaali joka lopulta ratkaisee pitkällä aikavälillä. Siksi kaikki puolueet on haastettava keskusteluun moraalin tulevaisuudesta Suomessa.

Jumala ei ole kristillisdemokraatti eikä sosialisti. Jumala on Jumala. Häntä ei voi politisoida. Mutta Hänen asettamansa arvot, elämän oikea ja väärä ovat kestäneet kautta aikojen ja voivat olla minkä tahansa kansakunnan ohjenuora, selkäranka ja pelastus. Olen valmis muutokseen – se on välttämätöntä.

(kuvassa: Presidentti Ahtisaaren kanssa keskustelemassa presidentinlinnassa Suomen ensimmäisen kansallisen rukousaamiaisen järjestämisestä, 1998). Ehkä ensi vuonna.

KANSA KYSYY – VASTAAKO POLIITIKKO?

Vaalikentillä törmää arjen totuuteen. Kysymyksiin joita ei voi väistää. Suomessa kansa tietää missä mennään. Tietääkö poliitikko? Monet eivät. Tiedänkö minä ja olenko valmis vastaamaan, on tärkeää. Tässä kysymysten neljän kärki: 1. Kun olen työni tehnyt ja siirryn eläkkeelle, onko eläkkeeni turvattu vai onko se käytetty johonkin muuhun, tai jos olen vanha ja sairas, kuka pitää minusta huolta, riittävätkö rahat? 2. Miksi minun eläkkeeni ei riitä elämiseen, miksi sitä verotetaan eri tavalla kuin palkansaajan tuloa? 3. Olemme opiskelijapari, joka haluaisi perustaa perheen. Mutta lapsen myötä menomme kasvavat niin paljon, että olemme epävarmoja miten selviämme. Miksi yhteiskunta ei tue nuoria jotka haluavat perustaa perheen? 4. Kannatatko Helsingin Sipoon valtausta?

Mietin. Kysymysten toisessa päässä ovat nuoret, jotka haluavat aloittaa elämänsä hyvistä lähtökohdista ja tarvitsevat siihen apua. Toisessa päässä on ikääntyvä väestö joka kokee turvattomuutta ajasta, jolloin eivät ehkä pysty itse itseään enää hoitamaan iän tai sairauden myötä. Ja sitten todella merkittävässä määrin ihmisiä kiinnostaa Helsingin pyrkimykset Sipoossa. Valtausaluepolitiikkaa, joka koskettaa merkittävällä tavalla ihmisen oikeudentajua ja itsemääräämisoikeutta.

Jaa että, mitä vastaan? Olisi poliittista epärehellisyyttä ja vilppiä väittää, että jos minusta tulee kansanedustaja niin kaikki nämä asiat järjestyvät. Joten, en sitä lupaa. Mutta tässä ne asiat joita lupaan. Lupaan rakentaa siltoja sellaisiin päätöksentekoelimiin yli hallinto- ja puoluerajojen joiden kautta voin viedä eteenpäin asioitanne. Siihen minulla riittää rahkeita ja osaamista.

Käytännössä. Ajan eteenpäin ikäihmisten hoitoturvalakia, joka velvoittaisi valtion turvaamaan kunnille ikäihmisten riittävän hoidon. Eläkkeiden verotus on tuotava tasavertaiseksi työtulon verotuksen kanssa. Nyt osaa eläkkeistä verotetaan raskaammin. Lääkekorvausten katto on poistettava. Eläkerahastot on laitettava paremmin tuottamaan, jotta myös nykyinen sukupolvi saa maksamansa eläkkeen omana aikanaan. Järjestelmää on kehitettävä.

Julkinen terveydenhoito on murroksessa, sen kaikki näkevät. Samalla kun kunnat käyttävät yhä enemmän varoja julkiseen terveydenhoitoon, kokevat kuntalaiset saavansa huonompaa palvelua kuin ennen. Tilanne on ristiriitainen. Mistä tämä johtuu? Nähdäkseni terveydenhuoltoon budjetoidut varat kohdennetaan osittain väärin. Niitä käytetään rakenteiden ja hallinnon kasvattamiseen, eikä ihmisten hoitamiseen. Tämä näkyy mm siinä, että hoitajia ei palkata riittävästi. Usein myös ne jotka palkataan, ovat määräaikaisia ja usein epäpäteviä.

Terveydenhuoltopalvelut ovat peruspalveluja, joiden tulee aina olla kunnan palvelutarjonnassa parhaiten hoidettuja. Tulen ajamaan sitä, että hoitajien palkkoja nostetaan asteittaan koko vaalikaudella, jotta voimme turvata riittävän henkilökunnan saannin. Hoitajien määrää tulee lisätä ja työsuhteet muutetaan pysyviksi. Uskon myös siihen, että julkinen sektori voi ostaa joitain erityispalveluita yksityiseltä sektorilta (esimerkiksi sappi- ja kaihileikkauksia) ja tällä tavalla nopeuttaa kuntalaisen pääsyä hoitoon.

Nuorten elämän alkua tulee tukea veropoliittisilla ratkaisuilla. Opintorahaan on tehtävä tuntuva tasokorotus. Opintorahan lapsikorotus on palautettava sekä kunnallisverosta tehtävä lapsivähennys. Opintoetuuksien järjestelmää pitää kehittää kannustavammaksi ja selkeämmäksi. Vanhempien tuloihin perustuvat tukien rajoitteet alle 20 -vuotisilta tulee poistaa.

Sipoo-kysymyksessä vastustan Helsingin pyrkimystä kokonaisuudessaan. Helsingin toimet ovat itsekkäitä ja loukkaavat kunnan itsemääräämisoikeutta sekä ihmisen oikeutta omaan omaisuuteensa, tässä tapauksessa Sipoolaisten. Helsingillä on riittävästi omaa kaavoittamatonta maata. Heidän tulisi tehostaa omaa kaavoitustoimintaansa, eikä keskittyä muiden kuntien valtaamiseen.

Tässä oli muutama ajatus. Työtä se vaatii, mutta tie päämäärään on tiedossa, edellyttäen että mandaattia – ääniä - annetaan. Tiukkapipoisesti tärkeimmistä tinkimättä, niinhän se motto kuuluu.

Elämää pastoripoliitikon varjossa Osa 2.

Hetkellisesti kissankarvat pimentävät taivaan ja laskeutuvat jälleen merkkinä pastoripoliitikon pikavierailusta kotikonnulle.
On sunnuntai ja viikko aikaa vaaleihin. Urheilen jakamalla vaalimainoksia. Monet asiat mietityttävät. Istun tuolissa ja luen Max Jacobsonin kirjaa Tulevaisuus ja ajattelen miten nopeasti kaikki muuttuu. Isoisoisillämme sata vuotta sitten oli ongelmanaan Nikolai, kasakat ja itsenäisyyden saavuttaminen. Meidän pitäisi nyt pystyä pysäyttämään ilmaston lämpeneminen ja pari tuhatta muuta juttua.
Olen tehostanut kierrätystä. Harrastan vanhoja huonekaluja. Tunnen syyllisyyttä puutteellisesta jätteenkäsittelystä omassa taloudessamme. Sammuttelen valoja. Syön vain vapaan kanan munia.
Sitten joku tonttu sanoo TV:n vaaliohjelmassa, että Suomi on niin pieni maa, ettei meidän teollisuutemme päästöillä ole paljoa vaikutusta maailman ilmastotilanteeseen. Suomi! Entäs minä? Meidän talo? Espoo? Minä luulin, että jokainen maitopurkki on tärkeä! Milloin ihmiset oikein heräävät?

Useimmille meistä tuo poliittinen kenttä on liian iso, jotta siitä saisi tolkkua. Suurten puolueiden mainonta on suunnattu toisiaan vastaan, eikä niitä ymmärrä ilman selitysteosta.

Olen usein haaveillut jonkinlaisen yhteiskunnallisen piilovaikuttajan asemasta. Zorro, Batman, Punainen Neilikka, joku sellainen joka ilmestyisi kuin tyhjästä ja estäisi pahojen korruptoituneiden herrojen ja rouvien huonot aikeet. Ilman väkivaltaa tietenkin, korkeintaan pari mustaa silmää sallittaisiin. Ehkä jonkinlainen kissahahmo?

Ooh. Pastoripoliitikko raahautuu saarnareissultansa kotiin lopen uupuneena. Pastorin homma on ympärivuorokautista ja enemmänkin elämänasenne kuin ammatti. Onkohan poliitikonkin?

OIKEUSKANSLERIN VIRASTO VASTASI KANTELUUNI KRISTILLISTEN KOULUJEN LUVISTA!

Apulaisoikeuskanslerin sijainen Nils Wirtanen antoi 28.2.2007 päätöksen kanteluuni kristillistenkoulujen perusopetuksen järjestämislupien käsittelystä. Päätös on merkittävä erävoitto.
Päätöksessään Oikeuskanslerin sijainen yhtyy kanteluni näkökulmaan, jossa esitin, ettei Opetusministeriö ja Opetushallitus voi käyttää kristillisten koulujen lupahakemuksien hylkäysperusteena kristillisten koulujen opetussuunnitelmassa olevaa erityispiirrettä, jonka sisällöllisenä tarkoituksena on että kristillinen maailmankatsomus näkyy kaikissa aineissa, koska on itse sitä edellyttänyt, mutta ei ole määritellyt tai ohjeistanut mitä se tarkoittaa.

Kanslerin sijainen lausuu valituksen johdosta:
”Hakijalla tulee olla opetushallituksen perusopetuslain 14 ':n mukaan hyväksymien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 mukaisesti laadittu opetussuunnitelma. Nämä opetussuunnitelman perus­teet ovat luonteeltaan yleiset ja koskevat perusopetusta yleensä. Niissä ei nimenomaisesti käsitellä eri maailmankatsomuksiin, mukaan luettuna kristilliseen maailmankatsomukseen, perustuvien koulujen opetussuunni­telmia. Se, että opetussuunnitelman perusteiden mukaan opetuksen perus­teena olevien arvojen tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan, ja asetuksen 1435/2001 mukainen mah­dollisuus opetuksen järjestämisluvassa poiketa perusopetuksen tuntijaosta antavat perustan sille, että kristillisten koulujen opetussuunnitelmissa voi eri aineiden osalta olla koulun ominaisluonteen mukaisesti läpäisyperiaat­teella katsomuksellista ainesta, kuten perustuslakivaliokunnan mietinnössä 10/2002 vp oli esitetty. Ongelmaksi näyttää kuitenkin jäävän se seikka, miten kristillisen koulun opetussuunnitelma tulisi laatia tai mitä se voi sisältää, jotta se yhtäältä täyttää perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 asetetut vaatimukset perusopetuksen tavoitteiden ja yhtenäisyyden osalta sekä toisaalta sisältää kristilliseen maailmankatso­mukseen perustuvaa ainesta, jotta kristillinen koulu ylipäätänsä erottuu kunnan koulujärjestelmään kuuluvasta koulusta. Tähän ei saa oikein johtoa perustuslakivaliokunnan mietinnöstäkään. Avoimeksi jää asiaa koskevan sääntelyn ja opetussuunnitelman sisällön harkinnanvaraisuuden johdosta se seikka, missä määrin kristillisen koulun opetussuunnitelmaan voi sisältyä katsomuksellista ainesta. Tämän johdosta esitän opetusviranomaisen harkittavaksi, olisiko aihetta tarkemmin selvittää asiaa siinä tarkoituksessa, että opetuksen järjestämisluvan hakija jo koulun opetussuunnitelmaa laatiessaan pystyisi ennakoimaan, miten eri aineiden opetuksen yhteydessä voidaan esittää läpäisyperiaatteella katsomuksellista ainesta ilman että perusopetuksen yhdenvertaisuustavoitteet vaarantuvat.”.
Vastaus on luonteeltaan sellainen, että se edellyttää opetusviranomaisilta toimia ja on annettu heille tiedoksi.

Jotta ongelma poistuisi, tulisi maailmankatsomuksellisien (kristillisten) koulujen kannalta lupamenettelyä selkeyttää siten, että perusopetuslain 7 § kohtaa muutetaan siten, että opetusluvan myöntämisen harkinnanvaraisuus poistuu valtioneuvostolta. Tähän tarvitaan sellainen hallitus joka suhtautuu maailmankatsomuksellisiin kouluihin eri tavalla kuin nykyinen hallitus. Yksi vaihtoehto voisi olla - jotta oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus toteutuisivat - että kristillisten koulujen oppilaiden vanhemmille myönnetään oppilasmaksuja vastaava verovähennysoikeus, koska jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen, myös kristittynä.

Elämää pastoripoliitikon varjossa Osa 1.

Pastoripoliitikon vaimona eläminen on totista puuhaa, varsinkin vaaleja edeltävänä aikana. Tämä ei sovi sellaiselle joka mielellään viettäisi illat kotona miehensä kanssa. Voi kyllä viettää illat kotona, mutta ei miehensä kanssa.
Mies on alkanut muistuttaa jonkinlaista valoilmiötä. Kuuluu vain suhaus, näkyy viiva horisontissa ja ilmiö on kadonnut. Tämä tapahtuu yleensä aamuisin, myös viikonloppuina (vaalitilaisuuksia 24-7) ja joskus keskellä päivää kun hän käy vaihtamassa vaatteitaan. Silloin todisteeksi pikavierailusta jää yleensä vain muruvana keittiöstä eteiseen ja pari kuolleita sukkia lattialle.
Kotitöistä pastoripoliitikon hoidettavaksi on tällä hetkellä jäänyt ainoastaan kissankarvojen nyppiminen omista vaatteistaan sekä kissankarvoista valittaminen aina kotona ollessa. Minun tärkein tehtäväni on paikallistaa teippiharja tarpeeksi nopeasti sekä ojentaa se ovensuussa ennen valoilmiön katoamista. Suhaus ja pilvi hiljalleen laskeutuvia kissankarvoja kertovat hänen menneen jälleen.

Kotona ollessaan pastoripoliitikko puhuu puhelimessa. Ei siitä sen enempää, mutta kiitos kylpyammeesta jonne voi veden valuessa paeta kuulemasta kaikkea. Koiran kanssa ulkoillessa voi myös rauhoittua luonnon helmassa – kunnes törmää vaalimainoksiin.
Olen jännityksen ystävä, mutta en tuollaisen jännityksen. Tämähän on elävästä elämästä ja vaalipäivän aion viettää sängyn alla turvassa. Kissojen kanssa.

Pastorin ja poliitikon elämä on ihmisten kanssa olemista, kuuntelemista ja kannanottoa. Omat arvot ja ajatukset on oltava kristallinkirkkaina edessä tai kohta ei enää tiedä mitä mistäkin ajatella. Pastoripoliitikko harrastaa mietiskelyä ja rukousta päivittäin pitääkseen aivonsa kirkkaina. Se onkin ainoa aika vuorokaudesta kun hän on hiljaa. Kiitos siitä. Öisin hän kuorsaa.

Pastoripoliitikko on vähän intomielinen, herkästi syttyvä, mutta se on ominaisuus jota varmasti tarvitaan, jotta jaksaa taistella ja kiinnostua ja innostua. Hän oli jo pienenä aina menossa.
Uskon, että hän on hyvä vaikuttaja. Hänellä on asioiden hoitamiseen riittävästi sitkeyttä eikä hän pelkää ketään. Samaa ei voi sanoa minusta. Mutta minähän voin pysyä kotona teippiharjan kanssa ja lisätä vaivihkaa kissojen määrää.

BRYSSELIN RIEMUA

Nyt se on sitten nähty, vallan ydin Euroopan parlamentti. Unioniin kuuluu 27 maata joissa on lähes 500 miljoonaa ihmistä.
Matka oli antoisa ja pisti ajattelemaan monia asioita. Useissa asioissa joudun tarkistamaan mielikuviani oikein reilusti. Euroopan unionin hallinto ei olekaan sellainen syöppö, vaikka se mittava onkin, kuin olin ajatellut. Hallinnon kulut talousarviosta (111 miljardia euroa) ovat noin 6 %, siis suunnilleen sama, kuin Espoon vastaava kulu prosentteina. EU:n kehitysapu on 5 % budjetista, joka yllätti minut täysin. EU:n osuus maailman kehitysyhteistyöstä on vertailun suurin. EU:n suurin menoerä on maatalousmenot (tuet), joka ovat noin 46 % budjetista.
Matkan päätarkoitus oli tutustua Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen Luxenburgissa. Istuimen (kollegion) suomalainen jäsen Olavi Ala-Nissilä oli isäntämme yhdessä kabinettipäällikkö Jukka Nurmion kanssa. Saimme aimo annoksen tietoa unionin tarkastustoimesta. Unionin hallinnon ja tilien tarkastaminen ei ole mikään läpihuutojuttu, vaan valtaisa työ, jossa on mukana lähes 800 henkilöä. Elin on riippumaton, joten sillä on suri vapaus asioiden arvioinnissa ja tarkastuksessa. Se suunnittelee tarkastusohjelman itsenäisesti ja toteuttaa sitä laajoin tiedonsaantivaltuuksin.
Kuvaavaa on, että yhdentoista vuoden aikana tilintarkastustuomioistuin ei ole kertaakaan hyväksynyt komission tilejä, vaan on vaatinut selvityksiä ja tarkennuksia. Vastaavasti, komissio ei ole hyväksynyt tarkastajien tilien hyväksymättömyyttä ja on hyväksynyt tilit ja myöntänyt vastuuvapauden. Ajatelkoon kukin tästä mitä parhaaksi näkee.

Muuten ennakkoäänestys alkoi tänään ja jatkuu 13 päivään asti. Nyt niitä ääniä sitten alkaa tulla. Tuleeko riittävästi, sen näemme pian.

VAUHTI KIIHTYY

Vauhti kiihtyy ja loppusuora häämöttää. Viimeiset päivät on menty minkä on töppösistään irti saanut. Paneelista toiseen. Markkinoilta markkinoille. Välissä tuli vihittyä yksi hääparikin. Palaute on ollut hyvää ja rohkaisevaa. Itse asiassa niin hyvää, että jos uskoisi kaikki lupaukset, jotka olen saanut viime viikon aikana, niin kaikki Uudellamaalla äänestävät minua. Se olisikin jotain se. Miltähän mahtaisi näyttää Niinistön naama, kun vaalistudiossa isossa pajassa Uudenmaan ykkönen olisikin Laukkanen? Asetelma olisi herkullinen tai peräti epätodellinen, jota se myös on. Mutta sen verran on hytinää sisuksissa, että tavoitteeni 5.500 ääntä tuntuu realistiselta. Viime vaaleissa jäin vain muutaman sadan äänen päähän eduskuntapaikasta. Nyt ei anneta periksi, eihän?
Tulevina päivinä vauhti kiihtyy entisestään. Keskiviikkona on mainos Hesarin etusivulla, kaikki maakuntalehdet sekä radio Dei:n ja TV-7:n mainokset alkavat pyöriä. Ei tämä ainakaan näkyvyydestä ole kiinni eikä kuuluvuudesta. Nyt mennään täysillä valoilla.
Lähden tänään Brysseliin Espoon tarkastuslautakunnan kanssa. Tutustumme EU:n tarkastustoimeen. Taas on oiva mahdollisuus lisätä poliittisen osaamisen pääomaa. Takaisin tulen tiistaiyönä. Tällä mennään - voitto häämöttää. Muista minua iltaisin, se auttaa. Kiitos!

YLI KAIKEN VARJELTAVAN VARJELE SYDÄMESI.

Olin tiistaina Sydänliiton ja Diabetesyhdistyksen järjestämässä paneelissa, jossa teemana olivat terveen elämän edellytykset ja kansansairauksien ehkäiseminen.
Tilanne on aika huolestuttava. Meillä on 200.000 sepelvaltimotautia sairastavaa ja lähes 500.000 diabeetikkoa. Tähän kun yhdistetään vielä päihdesairaat, niin luku ylittää miljoonan.

Ongelma on niin suuri, ettei siihen voi enää suhtautua kevyesti. Ratkaisuja on löydyttävä. Esitin. Meillä on useassa ministeriössä tehtävät jaettu kahdelle ministerille, jotta asioihin tulee parempi ohjaus. Sosiaali- ja terveysministeriöön voitaisiin perustaa uusi Kansanterveysministerin salkku. Tulevaan hallitusohjelmaan tulee sisältyä terveyden edistäminen ja suurten kansansairauksien ehkäisy. Sosiaali- ja terveysjärjestöt on otettava mukaan kehittämistyöhön. Ehkäpä olisi aika perustaa terveyden kolmikanta-malli. Lääkekorvausjärjestelmä on uudistettava, jotta myös vähävaraiset saavat oikeaa hoitoa.

Kerroin paneelissa, kuinka Raamatussa on sydämen asiat otettu huomioon: Yli kaiken varjeltavan varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähteen. Tähän pyrkikäämme.

Kuvassa: Maan paras vaalikoira Muffe. Siinä vasta hauska veijari.