TULEVAISUUS ON PROFEETTOJEN?

Aamun Helsingin Sanomat kertoi yritysvalmentaja Jari Sarasvuon huikeista kaupoista, jossa Satama Interactiven ja Trainers´ Housen toiminnat yhdistyvät. Sopimuksen mukaan Sarasvuo saa kaupasta 27 miljoonaa euroa käteisenä sekä tukun uuden yhtiön osakkeita.

Hesarin jutussa on pari mielenkiintoista ajatusta. Sarasvuo esittelee vanhaa Talouselämä lehteä vuodelta 1998, jossa hän oli sanonut haluavansa tehdä valmennusbisneksessä sen, mitä Nokia on tehnyt telekommunikaatioalalla. "Todellisuudentajunsa menettäneen ihmisen puhetta", totesi Sarasvuo. Sitten hän totesi samaan hengenvetoon, ”että tulevaisuutta oikeasti rakennetaan profetioilla, ei pelkkiä suunnitelmia tekemällä. Mielenkiintoinen näkökulmien ristiriita - todellisuuden taju ja profetiat. Vai tarkoittiko Sarasvuo, että profetiat ovat hänelle avain todellisuuteen? Juttu paljastaa, että hän puhuu tulevaisuuden näkemisestä ja siihen valmistautumisesta.

Pastorina ja kristillisen kentän edustajana jäin miettimään, miksi piispat eivät puhu profeetallisuuden tarpeesta, tulevaisuudesta ja todellisuudesta. Miksi sen tekevät bisnesgurut? Ehkä se juuri johtuu siitä, että jos kadottaa profeetallisen näkökyvyn, kadottaa hengellisen ulottuvuuden ja ajautuu uskonnollisuuteen ja muuttuu hengellisestä johtajasta uskonnolliseksi johtajaksi. Mene ja tiedä. Mieti tse.

Sarasvuon ”tulevaisuussilmä” tuntuu toimivan, ainakin talouden mittareilla mitattuna, entä ”ikuisuussilmä”? Sen tietää vain Sarasvuo. Hyvä niin.

ps. Kukaan ei tiedä tulevaisuudesta enempää kuin Jumala. Eikä kukaan ole ilmaissut haluaan kertoa ihmiskunnalle sen tulevaisuudesta niin selvästi kuin Jumala. Onko kuuntelijoita? Syytä olisi.

ROHKEA RUSI

Kansakunta seuraa suurlähettiläs Alpo Rusin oikeudenkäyntiä, mies vastaan valtio. Minäkin seuraan. Olen seurannut jo pitkään.

Rusi on rohkea ja päättäväinen. Hän nousee kyseenalaistamaan valtion suojaan itsensä paketoineen suojelupoliisin autonomiaa. Hän kysyy, voiko jokin instanssi olla enemmän kuin oikeuslaitos, enemmän kuin vapaan kansalaisen oikeus tietää mistä häntä syytetään ja millä perusteella. Saa nähdä, riittääkö oikeuslaitoksella rohkeutta olla itsenäinen.

Toivon että Rusi voittaa, sillä toivon että maahan nousee monta Rusia jotka haastavat erilaisia institutionaalisia kummallisuuksia ja käsittämättömyyksiä. Yksi sellainen on KELA ja sen virtuaalilääkärien virtuaalivastaanotto. Jaa, että mitä tarkoitan? No sitä. Kun nämä Kelan lääkärit antavat ihmisten terveydestä lausuntoja näkemättä ja kuulematta potilasta. No mitäs ihmeellistä siinä sitten on? No se kun on mahdottomien asioiden yhteen sovittamaton äärettömän käsittämätön yhtälö. Tiedän useita tapauksia, joissa henkilöllä on usean asiantuntijalääkärin tutkimukseen perustuva lausunto, jossa hänet on todettu useaan kertaan täysin työkyvyttömäksi. Mutta kun samainen kansalainen lähettää työkyvyttömyyseläkehakemuksensa lääkäriensä lausunnon ja suosituksen kanssa Kelaan, niin virtuaalilääkäri toteaa hänet työkykyiseksi ja passittaa työhön.
Eräs tällainen virtuaalilääkärin työhön pakottama puolustuskyvytön Kelan uhri sai tukityöllisyysrahojen turvin työpaikan. Oli siellä kolme tuntia ja lähetettiin taksilla kotiin, lausunto kainalossaan jossa sanottiin: ”Vaarallinen itselleen ja ympäristölleen.”.

Toivon, että nousee joku Rusi ja haastaa Kelan oikeuteen näiden tavallisten kansalaisten puolesta. Kela on kuin SUPO. Itse itsensä paketoinut valtion järjestelmä, joka ei palvele kansaa, vaan itseään ja autonomiaansa, jonka se on itselleen luonut. VOITA RUSI, PLEASE!

PERLOS KUIN KUVASTIN.

Perlos yhtiön tapahtumat ovat kuin miniatyyrikuva nykyajan markkinatalouden mekanismista. Pelkistäen voi todeta, ettei ihmisellä ole sinä muuta merkitystä, kuin sijoittajien voittojen maksimointi. Suomalaisessa toimintaympäristössä huippuunsa viety yritysten osaaminen kiinnostaa maailmalla olevia pelimiehiä. Osaaminen ostetaan, työntekijät hyljätään.
Perloksen, kuten viime aikoina monen muunkin Suomalaisen yrityksen tapauksessa, suurin yksittäinen maksumies olivat yhtiön työntekijät. Säilyttääkseen omat työpaikkansa, he suostuivat kaikkiin säästötoimiin mitä yrityksen johto esitti. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että taustalla oli kaikenaikaa omistajien ja johdon strategia, yhtiön omistajien voittojen maksimoimiseksi yhtiötä myydessä.
Markkinatalouden toimivuus perustuu siihen, että talous kasvaa. Jotta talous kasvaisi, on kulutuksen kasvettava. Mutta jos talouden kasvu ei johda siihen, että ihmisen tekemän työn määrä kasvaa, ajaudumme lopulta umpikujaan, jossa markkinat luhistuvat. Jos talouskasvun hyödynsaajien määrä koko ajan suhteellisesti maailman väestöön nähden pienenee, ei edessä lopulta ole kuin maailman talouden luhistuminen syvän talouslaman myötä. Valtiot eivät pysty elättämään ja hoitamaan markkinoiden ulos ajamia ihmisiä.

Mietteliääksi vetää myös se, että Suomen poliittinen valtaeliitti on nyt markkinaliberalismin lumoissa. Tässä huumassa todellisuus hämärtyy ja kansa unohtuu talouden pääomien etuja turvatessa. Ei kuitenkaan ole olemassa pääomaa ilman ihmisiä. Tämä läksy on vielä edessäpäin, viimeistään siinä vaiheessa, kun aivopako todenteolla suomesta alkaa. Nyt olisi korkein aika ajatella kauemmaksi kuin yhden vaalikauden päähän.

Mihin katosi Välittävä, kannustava ja luova Suomi?

Luova politiikka etsii ensisijaisesti uusia vaihtoehtoja, ei uusia keppejä tai uusia veronkiristysmalleja. Valtionvarainministeri Kataisen luovuus pysähtyi kuin seinään hänen esitellessään hallituksen ensimmäisen budjetin. Kannustavuus katosi ja tilalle tulivat välillisten verojen kasvava taakka. Samalla kirkastui mitä Kokoomus käytännössä tarkoittaa vastuullisella markkinataloudella: se on yksinkertaisesti hyväosaisten ja pääomien etujen turvaamista kaikin tavoin.
Olen yllättynyt tästä nopeudesta jolla Kataisesta tuli ”tavallinen” valtionvarainministeri, luovan ja uudistajan sijaan. Odotin paljon enemmän. Ajattelin, että nuori ja dynaamisen oloinen kaveri pystyisi säilyttämään tuoreutensa ja tuomaan uudenlaisia tuulia taloudenpitoon. Taitaa kuitenkin olla niin, että vanha kabinettipäällikkö Sailas on ottanut komennon ja Kataista ja hallitusta viedään kulisseissa sosiaalidemokraattisessa köydessä (tämä on vaikea pala demareille).
Kataisen budjettiesitys lisää lapsiperheiden köyhyyttä, eriarvoisuutta matalapalkka-aloilla, ei anna toivoa hoitoalan palkkojen nostamiselle, kiihdyttää inflaatiota joka johtaa korkojen nousuun, joka johtaa asuntovelkaisten ahdinkoon. Ei hyvältä näytä!
Vihreiden ajamat energiaverojen korotukset sopivat Keski-Eurooppaan, eivät Suomeen, jossa suurimmassa osassa maata ei voi valita liikkuuko autolla tai lämmittääkö taloaan, kun ne ovat ainoita vaihtoehdot elämiselle taajamien ulkopuolella.
Budjettiesitykseen ovat kaikki hallituskumppanit ilmaisseet tyytyväisyytensä. Kansa on oikeassa, vaalilupauksilla ei ole mitään merkitystä.