Espoon kaupunki on tunnettu vauraudestaan ja lähes velattomasta taloudestaan. Nyt tilanne on nopeasti muuttunut. Maan johtavat talouslehdet julkaisevat kilvan juttuja Espoon talouden uudesta käänteestä, jossa velkamme kasvavat sellaista tahtia, ettei sitä edes ulkopuoliset asiantuntijat ymmärrä. Tällä velkaantumisvauhdilla olemme vuonna 2020 Suomen velkaisin kaupunki.
Espoo on oudolla tiellä, matkalla suurien riskien suolle, josta paluu vakaantalouden perikuvaksi, ei ole niin helppoa, kuin nykyinen poliittinen johto uskoo. Nämä investoinnit, joita nyt olemme aloittaneet, eivät vältämättä ole sellaisia, jotka tuottaisivat talouteen lisätuloja, kuten vaikkapa paperikoneeseen investoini tuottaa, mutta menoja ne tuottavat takuuvarmasti. Pelkästään Länsimetron rahoituskulut vuodesta 2015 alkaen ovat noin 27 miljoonaa euroa vuosittain.
Espoo rakentaa omalla kustannuksellaan Länsimetroa, Kehäteitä ja kaupunkirataa, näihin saamme valtiolata vain vajaan kolmanneksen tuen. Tämä rakentamisen tie on Espoon oma valinta ja se poikkeaa siitä perinteisestä rakentamisen mallista, jossa valtio rakentaa tiet ja radat, ja kunta ja kaupunki kadut. Erittäin paheksuttavan tästä valinnasta tekee sen, että Espoo rakentaa nyt peruspalveluiden kustannuksella. Tingittään opetuksesta ja terveydenhuollosta. Onneksi on vaalit tulossa, suunta voi muuttua.
