Ei ole montaa vuotta siitä, kun yrittäjää pidettiin tässä maassa lähes rikollisena, joka hyötyi muiden tekemästä työstä. Vain poliisin puutteelliset resurssit ja osaamattomuus aiheuttivat sen, ettei aivan kaikkia yrittäjiä saatu telkien taakse. Kieltämättä meillä oli yrittäjiä jotka pilasivat toiminnallaan rehellistenkin yrittäjien mainetta. Pimeä työ, poliitikkojen lahjonta ja tulojen peittely verottajalta vaikeuttivat lainkuuliaisten yrittäjien asemaa. Suurin ongelma oli kuitenkin ideologinen: vain valtion ja kuntien työtä pidettiin arvokkaana ja tavoittelemisen arvoisena. Suuryrityksiä siedettiin jotenkuten. Suljetun talouden aikana ammattiliitot pystyivät yhdessä suuryritysten kanssa sopimaan miten rahat jaetaan ja siihen muiden piti sopeutua. Tuloksena olemme saaneet aikaan yhden yrittäjyyskielteisimmistä maista Euroopassa.
Suuryritykset toimivat maailmanlaajuisilla markkinoilla kysynnän, raaka-aineiden, rahoituksen ja palvelujen osalta. On huomattu, ettei niiden kanssa enää voida päättää asioista Suomessa pienissä piireissä, miten ja kenen ehdoilla toimitaan. Päätökset Suomen talouteen voimakkaasti vaikuttavista asioista ovat siirtyneet yhä kaukaisempien pöytien ääreen. Eikö olisi jo korkea aika herätä ja todeta suomalaisen pienyrittäjyyden tärkeys ja luoda uusi yrittäjäystävällinen toimintaympäristö. Päättäjien Suomessa on tunnustettava, että paikalliset pienet ja keskisuuret yritykset ovat isänmaallisia ja tuovat talouteen paikallista aktiviteettia ja elämää.
Olen huolissani siitä, missä ovat huomisen yrittäjät! Lama vei kertaheitolla joukoittain osaavia ja ahkeria yrittäjiä sivuraiteelle. Tuhansia nykyisiä yrittäjiä on jäämässä eläkkeelle ilman selkeää ratkaisua yrityksen toiminnan jatkumisesta. Koululaitoksemme ei tuota uusia yrittäjiä.
Kuin pisteenä i:n päälle kolmikanta vei läpi YT-lain muutokset, joilla jälleen isketään suomalaista yrittäjää vasten kasvoja. Kuinka pahaan lamaan tämä maa pitää taas ajaa ennen kuin tosiasiat tunnustetaan?
Toimenpiteisiin on ryhdyttävä heti uuden hallituskauden alussa. Kiireellisenä on laadittava ohjelma eläköityvien yrittäjien toiminnan jatkamisesta. Valtion talous kestää ne verohelpotukset, joita sukupolvenvaihdokset vaativat jos tuloksena maassa säilyy kukoistava yrittäjätoiminta. Toinen kiireellinen asia on yrittäjyyden ottaminen vakavasti ainakin keskiasteen opintoihin. Myös yliopistoissa ja korkeakouluissa opiskeleville on tarjottava mahdollisuus testata kykyjään oman, tai yhdessä kaverin kanssa perustetun yrityksen johdossa. Yrittäjyys vaatii tietoja ja siihen voidaan kouluttaa.
Yrittäjyys tuo talouselämään ne joustot, joilla me voimme selvitä maailmanlaajuisessa taloudessa. Tämän hetkinen huippusuhdanne estää meitä näkemästä niitä rakenteellisia ongelmia joita valtion, suuryritysten ja ammattiliittojen toimesta maahan on luotu. Jos asioihin ei puututa, yrittäjäkielteisyys kasvaa ja talouden pelivara vähenee.
Kuten huomaat, keinoja on jos vain tahtoa on.
Tällä mennään! ÄÄNESTÄ!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti