Monissa arvioissa ja lehdissä kirjoitetaan siitä, kuinka tärkeää on Helsingin keskusta-alueen kehittäminen työpaikkojen turvaamiseksi. Ajatus on kaunis ja varmasti helsinkiläisille poliitikoille tärkeä, miksei myös asukkaille. Pääkaupunkiseutua (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) katsottaessa kokonaisuutena on kuitenkin todettava, että niin kauan kuin asuntopolitiikka jatkuu nykyisenlaisena, ei työpaikkojen syntymiselle Helsingin ydinalueelle ole suurta kasvua odotettavissa. Jo nyt voimme nähdä lähialueella toisenlaisen kehityksen, jossa kehyskunnat kehittyvät Helsinkiä nopeammin. Päätöksenteko on joustavampaa ja huomio on oikeissa asioissa. Helsinki ei pysy perässä, vaan on jumittumassa omaan juupas eipäs politiikkaansa. Tästä hyvä esimerkki on ollut neuvottelut yhteisistä liikenneratkaisuista Espoon ja Vantaan kanssa. Paljon huomiota saanut ja toivontuojana mainostettu Länsi-metro ei myöskään tuo tähän asiaan odotettua muutosta. Tilastojen mukaan jo nyt 50.000 työmatkalaista sukkuloi kehyskunnista työhön pääkaupunkiseudulle. Luku kasvaa rajusti. Syy on selvä. Pääkaupunkiseudun hintatasolla hankitun kolmion hinnalla saa suuren rivitalon ja kohtalaisen omakotitalon kehyskunnista.
Tulevaisuudessa uudet asunnot tulevat uusien kehäteiden varteen pieniin kuntiin ja uudet työpaikkakeskittymät näiden kehäteiden risteyskohtiin. Näitä ovat Hanko Hyvinkää Hamina tie (Kehä 4) ja Turku Lahti Lappeenranta (kehä 5). Jo tällä hetkellä pääsee ruuhka-aikoina Turusta Lohjalle nopeammin kuin Espoosta Itäväylälle.
Pääkaupunkiseudulla on jo nyt vaikea saada työntekijöitä palvelualoille, koska matalapalkkaisen työntekijän ansiot eivät riitä asumiskustannuksiin.
Asuntostrategiaan ja liikkumiseen kehäteille on kiireisesti löydettävä uusia heti toteutettavissa olevia malleja nykyisten toimimattomien komiteamietintöjen sijaan. Ajatella, jos Länsi-metroon käytettävä miljardi euroa, sijoitettaisiin raiteisiin Kehäteille ja lentokentälle, mikä buusteri se olisikaan koko seudun kehitykselle. Jos PKS-kunnat yhdessä päättäisivät alentaa vuokra-asuntojensa vuokria ja kaavoittaa omistuksessaan olevaa maata asuntotuotantoon tavalla, jossa rakennuskustannuksille laitetaan hintakatto, voisimme nähdä jotain uutta syntyvän. Nyt Espoo sijoittaa miljardin pienen Länsi-Espoon asukasjoukon iloksi, joista suurin osa ei edes tule käyttämään sitä. Aikamoista lyhytnäköisyyttä. No, onhan asialla hyvätkin puolensa, helsinkiläiset pääsevät kerran vuodessa kätevästi taidemuseo Emmaan Metrolla, tosin
Pääkaupunkiseudun erityisongemiin on keinoja, mutta meillä alueen päättäjillä ei ole mielikuvitusta niiden näkemiseen. Ehkä myös liike-elämän ehdoilla toimiva pääkaupunkiseutu on kadottanut halunsa itsenäiseen asukaslähtöiseen päätöksentekoon. Kenen pöydästä syöt, sen lauluja laulat. Mene ja tiedä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti