torstai 31. tammikuuta 2008

POLIITTISET INTOHIMOT HÄMÄRTÄVÄT TODELLISUUDEN

Espoossa poliittiset ambitiot ja pääoman tarpeet johtavat päätöksen tekoa. Todellisuuden taju alkoi hämärtyä noin kolme vuotta sitten, eduskuntavaaleihin valmistautumisen aikoihin. Poliittinen sulkahattu ja pääomien ehdot nousivat päätöksenteon keskiöön. Etelä-Espoon yleiskaavan valmistelu taustalla häärievien rakennusliikkeiden kanssa, metropäätös ilman todellisia kustannuslaskelmia ja Opinmäen mammuttikoulu, kertovat asioita seuraaville paljon. Rakentajien intressit ja pääomien etujen turvaaminen näyttävät kiinnostavan suurintaosaa päättäjistä enemmän kuin asukkaiden peruspalveluiden hoitaminen. Rahaa tuntuu olevan kaikkeen muuhun, mutta ei perusterveydenhuoltoon.
Espoon väljästä vihreydestä asumisen keskeisenä arvona on kohta vain muisto jäljellä. Koteihin jaetusta kaavoituskatsauksesta näemme kaavoituksen uudet linjaukset. Lähes jokaisella alueella Etelä-Espoossa lukee merkintä, tiivistetään.

Vaikka uskonkin elonkeinoelämän ja julkisen sektorin symbioosin tuottavan yhteistä hyvää, en usko siihen mihin hintaan tahansa. Nyt kaavoitukset tehdään rakennusliikkeiden lompakkojen ehdoilla. Eripuolilta Espoota kuulemme kuinka isoja asuntokokonaisuuksia on lähes kokonaan myymättä. Se ei rakennusliikkeitä huolestuta. Jos asunnoista saadaan kolmannes myytyä, ollaan jo kulujen kanssa tasapainossa. Mistä se kertoo? Jokainen päätelköön itse.

Metron piti tuoda edullista asumista, toisin on käymässä. Vain todella hyvätuloiset voivat ostaa tulevaisuudessa asuntoja metro reitin varrelta. Maat joudutaan myymään kalliiseen hintaan metron kustannusten noustessa kohti miljardia euroa.

Kokoomus on ilmoittanut tavoittelevansa 40 % kannatusta tulevissa kuntavaaleissa. Se ei ole suotavaa. Jo nyt kokoomuksen vaikutus Espoossa on liian suuri ja vääristää demokratian todellista toimivuutta. Päätöksiä tehdään ihan jossain muualla kuin valtuustossa.

maanantai 28. tammikuuta 2008

LIIKENNEMINISTERIÖ PATISTAA ESPOOTA KUNNOLLISIIN LASKELMIIN!

Espoon kaupungin ylin johto ja liikenneministeriön johto tapasivat metrohankkeen tiimoilta. Tapaaminen ei edennyt niin kuin kaupungin johto odotti ja toivoi. Varmuutta valtion osuudesta metron rahoitukseen ei saata. Sen sijaan saatiin kehotus tehdä tarkemmat laskelmat koko hankkeesta. Oikea veto ministeriön virkamiehiltä. Virkamiehet pyytävät nyt niitä laskelmia, joita valtuuston pitäisi edellyttää tämän kokoluokan hankkeesta, ja joita jotkut valtuutetut ovat pyytäneet, mutta eivät ole saaneet. Niitä ei kuulemma pysty tekemään. Nyt pystyy, kun kysyjä on riittävän ratkaiseva tekijä koko hankkeessa. Marssijärjestys on nyt selvä, todellisia laskelmia on saatava, muuten rahoitusratkaisua ei tule. Odotan mielenkiinnolla, millainen luku tällä kertaa kaivetaan esiin. Jos yhtään tunnen ministeriön toimintatapoja, niin tämä ei ole viimeinen selvitys ja tarkennus jonka he hankkeesta haluavat. On myös huomattavaa, että valtio ei ole luvannut osallistua kaikkiin hankkeen tuomiin kustannuksiin, vaan ainoastaan kiskoihin ja asemiin, ei esimerkiksi asemien yhteyteen tulevien paikoitustilojen kustannuksiin. Siksi he haluavat nähdä tarkat ja eritellyt kustannukset, jotta heidän osuutensa laskentaperusteista en selkeästi nähtävissä.

Myös Länsi Väylä lehden pääkirjoitus sunnuntailta pohti metro hankkeen kokonaisjärkevyyttä. Onko hanke enää mielekäs ja tarkoituksenmukainen näillä hinnoilla. Sitä on nyt yhdessä mietittävä.


tiistai 22. tammikuuta 2008

KUINKA PALJON ON MILJOONA EUROA?

Espoon valtuustossa rahanarvo vaihtelee. Eilen saimme valtuustokokouksen aluksi selvityksen metron kohonneista kustannuksista. Puheenvuoroja asiasta ei sallittu, vain virkamiehet puhuivat. Toimialajohtaja Olavi Louko totesi: ”Ei tämä nousu nyt niin merkittävä ole. Vuositasolla kustannukset nousevat vain 8 miljoonaa euroa ja ovat nyt vain 18 milj. euroa.”. Siis 8 miljoona ei ole paljon, eikä 18 miljoonaa ole paljoa, mikä sitten Espoossa on paljon? Talousarvioneuvotteluissa 600.000 euroa vanhustenhuoltoon on paljon. Samoin 500.000 euroa perusterveydenhuoltoon, tai 400.000 euroa koulun tuntikehyksen lisäykseen ja luokkakokojen pienentämiseen ja koulutarvikkeiden hankintaan, tai 900.000 euroa asunnottomuuden poistamiseen, tai 2 miljoonaa euroa lähikirjastojen toiminnan jatkumiseen. Nämä summat ovat absoluuttisen suuria ja täysin mahdottomia lisäyksiä kaupungin peruspalveluiden hoitamiseen, koska ne ovat eriarvoisia kuin 8 miljoonaa euroa, tai 18 miljoona euroa. Espoolaisten poliitikkojen ja virkamiesten miljoonat ovat eriarvoisia ja niitä ei ole tai sitten on, riippuen kuka kysyy ja mihin tarkoitukseen.

Aamun Helsin Sanomien mukaan, Espoon isojen valtuustoryhmien puheenjohtajat kertoivat, että metro on syytä rakentaa nopeasti, kohonneista kustannuksista huolimatta. Olisipa samaa asennetta havaittavissa, kun pyydetään varoja vanhustenhoitoon: ”vanhusten hoitoa on parannettava kohonneista kustannuksista huolimatta.”. Eihän 8 miljoona euroa ole paljon vanhuksille? Vai onko? Päättäjien enemmistön mielestä on.

maanantai 21. tammikuuta 2008

LÄNSI-METRO MITTAA POLIITTISEN USKOTTAVUUDEN

Poliitikon ongelma on se, että hän aina käyttää kansalaisten varoja, ei omiaan. Monesti , kun summat nousevat suuriksi, suhteellisuuden taju katoaa. Näin on käymässä Espoon metro keskustelussa. Poliittisista ryhmistä vihreät ovat jo ilmoittaneet tiedotteella: metro on rakennettava kohonneista kustannuksista huolimatta. Samoilla linjoilla on toimialajohtaja Olavi Louko, joka Helsingin Sanomien haastattelussa vähättelee metron kohonneita kustannuksia ja koko valtuuston päätöksenteon pohjana ollutta, hänen oman hallinnonalansa tekemiä laskelmia. Erikoista.

Jokainen päättäjä, virkamies, asianomainen joka sanoo, ettei 400.000.000 euroa kasvaneina kustannuksina ole suuruudeltaan sellainen summa, jonka tähden hanketta olisi käsiteltävä uudestaan, on kadottanut suhteellisuuden tajunsa, eikä ole tehtäviensä tasalla kaupungin varojen käytön vastuullisena henkilönä. Hänen moraalinen oikeutensa tehtävän hoitamiseen on mennyt. Jos niin käy, ettei Metro-hanketta arvioida uudestaan, on kaupunkilaisilla oikeus vaatia niiltä vastuullisilta henkilöiltä korvauksia, jotka hankkeen uudelleen arvion ja käsitelyn ovat sen estäneet.

tiistai 15. tammikuuta 2008

VARO ESPOO – HELSINKI TULEE! VARO KAUNIAINEN – ESPOO TULEE!

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Sipoon maa-alueista Helsingin hyväksi, oli merkittävä isku kansalaisten oikeustajua vastaan. Päätöksen perusteluja lukiessa voi vain hämmästellen todeta, että näillä perusteilla voidaan mikä tahansa alue lukea merkittäväksi ja seudullisesti painavista syistä ”valtauskelpoiseksi”, kunhan vain valtioneuvoston ja kaupunginhallituksen kokoonpano on sopiva. Juuri siksi tässä kohtaa odottaisi oikeuslaitoksen näkökyvyn olevan terävä ja intuition hereillä meneillään olevasta poliittisesta pelistä. Poliittisten voimasuhteiden ja KHO:n selkärangattomuuden takia, näemme näytelmän, jossa voittajana on oikeistolainen pääoma ja häviäjänä pieni Sipoolainen kunta. Verotulojen menetykset ovat mittavat. Maat pakkolunastetaan halvalla ja myydään huikeilla voitoilla rakentajille. Alueen alkuperäinen rantamaisema täytetään luksusasunnoilla ja peltomaisemat teollisuushalleilla ja pääväylän varsi kerrostaloilla ja metrokiskolla. Samalla perustuslain takaama kunnallinen itsehallinnon käsite sai uuden sisällön.

Yksi oikeuslaitoksen keskeisistä tehtävistä on antaa kansalaiselle suoja valtiota vastaan. Tämä keskeinen periaate on tällä päätöksellä hämärtänyt merkittävällä tavalla. Jo usean vuoden ajan ovat oikeuslaitoksen ylemmät asteet suojelleet enemmän omaa päätöksenteko-oikeuttaan ja oikeuttaan omaan näkemykseensä asioista, kuin kansalaisten oikeuksia. Tällä päätöksellä kuilu kansan oikeustajun ja oikeuslaitoksen välillä kasvaa ja oikeuslaitoksen arvostus vähenee.

Tämän KHO:n kevyin perustein tehdyn päätöksen seurauksena voi Helsinki seuraavaksi keskittyä Espoon valtaukseen ja Espoo Kauniaisten valtaukseen. Varo Espoo, Helsinki tulee. Varo Kauniainen Espoo tulee. Mitähän muuta tämä Vanhasen kakkoshallitus vielä keksii tuottaakseen b-luokan aluepoliittisia ratkaisuja?

Katso päätös: http://www.kho.fi/paatokset/42158.htm

Lainaus päätöslauselmasta: Kun otettiin huomioon liitosalueen sijainti ja sen merkitys Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen hallitulle ja tasapainoiselle kehittämiselle sekä liitoksen luomat edellytykset parantaa Helsingin seudun asuntorakentamista sekä liikenneyhteyksiä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti, kuntajakolain 3 §:n yleiset edellytykset täyttyivät kuntajakolain 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla myös erityisen painavina. Valtioneuvoston päätös ei ollut lainvastainen.


maanantai 14. tammikuuta 2008

ESPOON RAIDELIIKENNERATKAISU ARVIOITAVA UUDESTAAN!

Espoon kustannukset Länsi-metrosta nousevat niin korkeaksi, että koko hankkeen tarkoituksenmukaisuus tulisi arvioida uudestaan.

Metron arvioidaan tällä hetkellä maksavan yli 800 miljoonaa euroa. Hinta on lähes kaksi kertaa korkeampi kuin se arvio (430 me) jonka pohjalta valtuusto päätöksen teki. Valtuustokäsittelyn yhteydessä (25.9.2006) valtuusto sai selvityksen hankkeen taloudellisista vaikutuksista Espoon talouteen. Arvio oli, että Espoon osuus kustannuksista olisi 200 me ja sen nettovuosikustannukset noin 10 me seuraavat 30 vuotta. Tällä laskelmalla perusteltiin metrohankkeen kokonaistaloudellisesta järkevyyttä muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Nyt tiedossa olevien kustannusten valossa on selvää, ettei silloin esitetyille laskelmille ole enää perusteita. Lisäksi on huomioitava, ettei ole mitenkään mahdollista, että valtio antaisi tie- ja raideliikenne budjetistaan yhdelle raidehankkeelle tukea 240 miljoonaa euroa, kun valtion talousarviossa on näille hankkeille varattu vuodelle 2008 noin 852 me josta raideverkon osuus on 146 me kokonaisuudessaan. Samaan aikaan Espoon joutuu lainaamaan valtiolle 80 me jotta Kehä I:sen rakentamiseen. Odotus on epärealistinen, vaikka valtionosuus jakautuu usealle vuodelle. Tämä tarkoittaa sitä että Espoon osuus hankkeesta kasvaa edelleen.

On myös oikein kysyä tässä vaiheessa, kun vasta hankesuunnitelma on tehty ja sitä ei ole vielä käynnistetty, onko kokonaistaloudellisesti järkevää investoida noin 600 miljoonaa euroa (Espoon osuus) liikennejärjestelmään, jota käyttää vain yksi viidennes espoolaisista?

Moni varmaan pohtii, kuten minäkin, mitä kaikkea muuta rahalla voisi tehdä espoolaisten peruspalveluiden kehittämiseksi. Edelleen kaupungin perusterveydenhuollossa on suuria puutteita. Vanhukset eivät saa riittävästi hoitajia päivittäisten rutiinien hoitamiseen. Vaipat ovat vaihtamatta ja ruokailu jää väliin henkilökunnan puutteen vuoksi. Nyt tätä tehtävää hoitava lukuisat omaiset päivittäin. Montakohan hoitajaa voisi palkata 600 miljoonalla eurolla seuraavan 30 vuoden ajaksi? Vastaus on, noin 500. Että silleen.

keskiviikko 9. tammikuuta 2008

TULEVAISUUDEN TYÖPAIKATA EIVÄT SYNNY HELSINGIN KESKUSTAAN.

Monissa arvioissa ja lehdissä kirjoitetaan siitä, kuinka tärkeää on Helsingin keskusta-alueen kehittäminen työpaikkojen turvaamiseksi. Ajatus on kaunis ja varmasti helsinkiläisille poliitikoille tärkeä, miksei myös asukkaille. Pääkaupunkiseutua (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) katsottaessa kokonaisuutena on kuitenkin todettava, että niin kauan kuin asuntopolitiikka jatkuu nykyisenlaisena, ei työpaikkojen syntymiselle Helsingin ydinalueelle ole suurta kasvua odotettavissa. Jo nyt voimme nähdä lähialueella toisenlaisen kehityksen, jossa kehyskunnat kehittyvät Helsinkiä nopeammin. Päätöksenteko on joustavampaa ja huomio on oikeissa asioissa. Helsinki ei pysy perässä, vaan on jumittumassa omaan juupas eipäs politiikkaansa. Tästä hyvä esimerkki on ollut neuvottelut yhteisistä liikenneratkaisuista Espoon ja Vantaan kanssa. Paljon huomiota saanut ja toivontuojana mainostettu Länsi-metro ei myöskään tuo tähän asiaan odotettua muutosta. Tilastojen mukaan jo nyt 50.000 työmatkalaista sukkuloi kehyskunnista työhön pääkaupunkiseudulle. Luku kasvaa rajusti. Syy on selvä. Pääkaupunkiseudun hintatasolla hankitun kolmion hinnalla saa suuren rivitalon ja kohtalaisen omakotitalon kehyskunnista.

Tulevaisuudessa uudet asunnot tulevat uusien kehäteiden varteen pieniin kuntiin ja uudet työpaikkakeskittymät näiden kehäteiden risteyskohtiin. Näitä ovat Hanko Hyvinkää Hamina tie (Kehä 4) ja Turku Lahti Lappeenranta (kehä 5). Jo tällä hetkellä pääsee ruuhka-aikoina Turusta Lohjalle nopeammin kuin Espoosta Itäväylälle.

Pääkaupunkiseudulla on jo nyt vaikea saada työntekijöitä palvelualoille, koska matalapalkkaisen työntekijän ansiot eivät riitä asumiskustannuksiin.

Asuntostrategiaan ja liikkumiseen kehäteille on kiireisesti löydettävä uusia heti toteutettavissa olevia malleja nykyisten toimimattomien komiteamietintöjen sijaan. Ajatella, jos Länsi-metroon käytettävä miljardi euroa, sijoitettaisiin raiteisiin Kehäteille ja lentokentälle, mikä buusteri se olisikaan koko seudun kehitykselle. Jos PKS-kunnat yhdessä päättäisivät alentaa vuokra-asuntojensa vuokria ja kaavoittaa omistuksessaan olevaa maata asuntotuotantoon tavalla, jossa rakennuskustannuksille laitetaan hintakatto, voisimme nähdä jotain uutta syntyvän. Nyt Espoo sijoittaa miljardin pienen Länsi-Espoon asukasjoukon iloksi, joista suurin osa ei edes tule käyttämään sitä. Aikamoista lyhytnäköisyyttä. No, onhan asialla hyvätkin puolensa, helsinkiläiset pääsevät kerran vuodessa kätevästi taidemuseo Emmaan Metrolla, tosin 30 metriä maan alla. Yläpuolella vilistää Euroopan kaunein moottoritie merinäköala. Kyllä siitä kannattaa Espoolaisten maksaa seuraavat 30 vuotta.

Pääkaupunkiseudun erityisongemiin on keinoja, mutta meillä alueen päättäjillä ei ole mielikuvitusta niiden näkemiseen. Ehkä myös liike-elämän ehdoilla toimiva pääkaupunkiseutu on kadottanut halunsa itsenäiseen asukaslähtöiseen päätöksentekoon. Kenen pöydästä syöt, sen lauluja laulat. Mene ja tiedä.