Länsiväylän eilinen pääuutnen oli: Espoossa asunnottomia enemmän kuin Vantaalla. Uutinen on huono uutinen meille päättäjille, koska kolmen viimeisen vuoden aikana on todella tehty isoja ratkaisuja asunnottomuuden vähentämiseksi. Asuntoja on valmistunut ja niitä on valmistumassa. Suunnan piti olla toinen. Mikäs sitten mättää? Asunnottomuus on muuttumassa monimuotoiseksi.Enää eivät asunnottomia ole ainoastaan päihde- tai moniongelmaiset, vaan pienituloinen yksineläjä, joka on vuokrien nousun myötä ajautumassa asunnottomuuteen. Ongelmaan on olemassa täsmälääke: asuntotuen kohdennettu tarveharkintainen korotus yksinelävälle. Se on edullisempi vaihtoehto, kuin uuden asunnon rakentaminen jokaiselle asunnottomalle.
Asunnottomuus on monisäikeinen vyyhti. On aikuisia, äidin luona asuvia omaa asuntoa vailla olevia, on täysin maksukyvytöntä asunnotonta, on kykenemättämyyttä asua yksin ja sitten metsissä asuvat totaali asunnottomat. Ne, joilla ei ole enää sosiaaliturvatunnuksia, eikä muitakaan yhteystietoja. Näitäkin on pääkaupunkiseudulla muutama sata. Espoossa noin 30. Uutta ajattelua tarvitaan.
