KEHITYSYHTEISTYÖN MÄÄRÄRAHAN NOSTAMINEN 0.7 % HALLITUSOHJELMAAN

Suomalaiset voivat suhteellisesti katsottuna hyvin jos vertaamme olojamme niihin, noin 3 miljardiin ihmiseen, jotka asuvat matalan tulotason maissa. Heidän tulonsa olivat noin 5 % koko maailman tuloista. Tiesitkö, että noin 15 % maailman väestöstä kontrolloi 80 % maailman tuloista. Ja, että monissa velkaantuneissa kolmannen maailman maissa reaalipalkkatulot ovat vähentyneet yli 60 % 1980–luvun jälkeen. Länsimaiden kulutus ja epäeettiset kauppatavat, ovat köyhdyttämässä muun maailman.
Suomen kehitysyhteistyön määrärahan tavoitteeksi on asetettu 0,7 % bruttokansantuotteesta. Tähän emme ole kuitenkaan yltäneet. Se on kansallinen häpeä. Bruttokansantuotteemme on noussut niin huimasta, että päättäjät katsoivat 0.7 % olevan hyvä prosenttitavoite, mutta rahamääränä liian suuri. Joten tavoitteesta on käytännössä tingitty. Olemme siis liian rikkaita antaaksemme enemmän, mielenkiintoinen paradoksi.
Tosiasiassa Suomi on liian vauras maa voidakseen sulkea silmänsä maailman nälätä. Halutessaan Suomi voisi ottaa merkittävän roolin maailmankaupan sääntöjen uudistamisessa. Hyvinvointimme ei heikkene, jos annamme siitä hyvästä mitä meillä on. Totuus on, että myös me olemme osallistuneet kehitysmaiden köyhdyttämiseen ja kurjuuden lisäämiseen. Meillä on vastuu, siihen ryhtykäämme.