Olin mukana valtakunnallisessa asunnottomien yössä, kuten jo monena vuotena aikaisemminkin. Espoossa järjestökadun, pappilantien yhdistysten järjestämä tapahtuma, on koko päivän mittainen. (Kuvassa Kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen ja piispa Mikko Heikka, syövät hernekeittoa asunnottomien yötilaisuudessa.).
Kolmas sektori, järjestöt ja kirkko ovat ottaneet asunnottomien auttamisen työkseen. Hyvä niin. Kaupungilla on päävastuu asunnottomuuden poistamisesta, ja se on myös mainittu kaupungin strategiassa ja tavoitteissa.
Viimevuoteen nähden asunnottomien määrä Espoossa on kasvanut noin 400:sta 480:een. Erityisesti nuorten asunnottomuus lisääntyy. Ihmeellinen yhtälö. Vaurautta Espoossa on, mutta jostain kumman syystä, se ei näiden kaikkein suurimmassa syrjäytymisriskissä olevien osaksi päädy. Monilla on jostain syystä jäänyt asioita hoitamatta, ja kun luottotiedot menevät, niin asunnottomuus alkaa. Muutetaan sukulaisten luo ja ongelmat alkavat monistaa itseään. Kaupungin vuokra-asuntoa ei saa, jos on esimerkiksi joskus jäänyt vuokrarästejä hoitamatta.
Oiva ratkaisu tähän olisi kaupungin väliin tulo siten, että annettaisiin asunnottomalle uusi mahdollisuus. Kaupunki maksaisi vuokrarästit ja perisi sen sitten asukkaalta pienissä erissä. Jos maksukykyä ei ole, niin rahan voisi antaa harkinnanvaraisena tukena. Halvemmaksi tämä tulisi, kuin antaa ongelmien kasaantua pisteeseen, jossa kaikki jää lopulta yhteiskunnan maksettavaksi. Yksinkertaista, vai mitä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti