PÄIVÄKODEISSA TURVALLISUUSPOMMI

Näin otsikoi Iltalehti eilen. Koko pääkaupunkiseudulla on päiväkodeissa liian vähän henkilöstöä. Espoossa alle 20 %:ssa päiväkodeista on riittävästi henkilöstöä. Kun tarkasteluun lisätään vielä se tosiasia, että henkilöstöstä osa on vailla minkäänlaista koulutusta tehtävään, on päiväkotien turvallisuusriski merkittävä. Tilanne on jatkunut jo useita vuosia samanlaisena.
Espoolaisten vanhempien olisi syytä nousta kapinaan ja vaatia parempaa, sillä rahasta se ei Espoossa ole kiinni. Vanhempien tulisi vaatia valtaapitävien johtavien puolueiden päättäjät tilille. Talousarvio toisensa perään he enemmistöpäätöksillä alibudjetoivat perhepalvelut. Kysymys on kuitenkin alle 10 miljoonasta eurosta. Yksi loistava tapa korjata tilanne, on espoolisän nostaminen tuntuvasti nykyisestä 219 eurosta vaikka 350 euroon, ja laajentaa tuki koskemaan yli 3-vuotiata. Näin tehden kaupunki maksaisi vain hoidosta, ei seinistä. Korotus on pieni summa verrattuna siihen, että yksi hoitopaikka maksaa kaupungille keskimäärin 1.200 euroa kuukaudessa. Tätä tulen esittämään.

KAMPANJA HYVÄN PUOLESTA

NYT SE ALKAA - KAIKKIEN AIKOJEN KAMPANJA!
Tule mukaan tekemään poliittista historiaa. Näytetään koko Espoolle ja Suomelle, että me haluamme INHIMILLISEMMÄN Espoon. Muutetaan Espoon tulevaisuus. Sinä pystyt siihen, me pystymme siihen. Tämä on kansanliike Hyvän puolesta: Hyvän lapsuuden, nuoruuden, aikuisuuden ja arvokkaan vanhuuden puolesta. Arvomme vaativat sitä, ettemme ole hiljaa. Tule mukaan tiimiini. Ota yhteyttä laukkanen.antero@gmail.com

KYLMÄÄ KYYTIÄ ESPOON VALTUUSTOSSA

Espoon valtuusto käsitteli maanantaina 10.9.2012 vuoden 2013 talousarvion talouden kehystä, jonka puitteissa rahat eri toimintoihin jaetaan. Tein esityksen joka olisi kohdentanut varoja keskeisiin kipupisteisiin. Valtuustossa erityisesti kokoomuksen ja keskustan valtuutetut ja myös kaikki demarit, Johanna Värmälää lukuunottamatta, vastusti esitystäni. Kokoomuksen kylmän kyydin apua tarvitseville ymmärrän, mutta demarien en. Esitystäni kannattivat, vasemmisto, sitoutumattomat ja vihreät.Yksi kokoomuslainen, yksi perussuomalainen ja Köyhien asialla Terttu Savola äänestivät tyhjää.

Tässä esitykseni: Valtuusto toivoo, että vuoden 2013 talousarvion sekä vuosien 2013 – 2015 kehyksen valmistelussa huomioidaan määrärahojen kohdistamisessa erityisesti:
-nuorten pitkäaikaistyöttömien kasvava määrä
-lasten- ja nuorten mielenterveyspalveluiden kasvava tarve
-päihteiden käyttöä vähentävä ennaltaehkäisevä päihdetyö
-koulupsykologien ja kuraattoreiden toimintaedellytysten parantaminen
-pitkäaikaishoitopaikkaa jonottavien määrä
-talous- ja velkaneuvonnan henkilöstön lisätarve
-vammaispalveluiden hoitosuunnitelman tekeminen (edelleen noin 30%:lle vammaisista ei ole pystytty tekemään hoitosuunnitelmaa liian pienien resurssien takia, ilman hoitosuunnitelmaa, ei voida myöntää palveluita)

ESPOO OUDOLLA TIELLÄ

Espoon kaupunki on tunnettu vauraudestaan ja lähes velattomasta taloudestaan. Nyt tilanne on nopeasti muuttunut. Maan johtavat talouslehdet julkaisevat kilvan juttuja Espoon talouden uudesta käänteestä, jossa velkamme kasvavat sellaista tahtia, ettei sitä edes ulkopuoliset asiantuntijat ymmärrä. Tällä velkaantumisvauhdilla olemme vuonna 2020 Suomen velkaisin kaupunki.
Espoo on oudolla tiellä, matkalla suurien riskien suolle, josta paluu vakaantalouden perikuvaksi, ei ole niin helppoa, kuin nykyinen poliittinen johto uskoo. Nämä investoinnit, joita nyt olemme aloittaneet, eivät vältämättä ole sellaisia, jotka tuottaisivat talouteen lisätuloja, kuten vaikkapa paperikoneeseen investoini tuottaa, mutta menoja ne tuottavat takuuvarmasti. Pelkästään Länsimetron rahoituskulut vuodesta 2015 alkaen ovat noin 27 miljoonaa euroa vuosittain.
Espoo rakentaa omalla kustannuksellaan Länsimetroa, Kehäteitä ja kaupunkirataa, näihin saamme valtiolata vain vajaan kolmanneksen tuen. Tämä rakentamisen tie on Espoon oma valinta ja se poikkeaa siitä perinteisestä rakentamisen mallista, jossa valtio rakentaa tiet ja radat, ja kunta ja kaupunki kadut. Erittäin paheksuttavan tästä valinnasta tekee sen, että Espoo rakentaa nyt peruspalveluiden kustannuksella. Tingittään opetuksesta ja terveydenhuollosta. Onneksi on vaalit tulossa, suunta voi muuttua.

VANHUUS ON ESPOOLLE TAAKKA

"Suomi on vauraampi kuin koskaan, mutta silti mihinkään ei ole varaa. Säästömieliala on sisäistetty niin hyvin, että monet vanhukset toivovat kuolevansa pois, koska käyvät niin kalliiksi kansantaloudelle. Puhumme hyvinvointivaltiosta, mutta harvoin ovat puheet ja teot olleet yhtä kaukana toisistaan.", näin toteaa sosiaalipolitiikan professori Anneli Anttonen, JHL-lehdessä 3-2012.
Hyvin sanottu ja kuvattu väestöltään nopeasti vanhenevan Suomen nykytunnelmaa. Tuohon voisi vain lisätä korostaen, Espoo on vauraampi kuin koskaa, mutta silti sillä ei ole "varaa" peruspalveluiden hoitamiseen. Espoon valtuusto teki hiljattain päätöksen länsimetron jatkamisesta Kivenlahteen. Päätöksen hinta on yli 600 miljoonaa euroa. Rahaa kuulemma on, niin ettei ole varaa olla rakentamatta, sanoivat kokoomuksen valtuuetut, ja yllättäen myös koko vasemmisto. Samalla viikolla käsiteltiin tulevan vuoden talousarvion suuntaviivoja, ja kas kummaa, on säästettävä, edessä on vaikeat ajat, sanoo kokoomus. Nipistetään opetuksesta, terveydenhuollosta ja lähes kaikesta, kun ei ole rahaa. Ihmeellistä sydämen kovuutta ja tunteettomuutta, kaikkia niitä kohtaan, joiden rahoja päättäjät käyttävät. Ja näin tämä virsi jatkuu: Vuonna 2020 on Espoo Suomen velkaisin kaupunki. Silloin ei todellakaan ole rahaa, mutta onneksi on Metro.

PERUSTURVAN KEHITTÄMINEN

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiä oivalluksia on ollut ns syyperusteinen sosiaaliturva. Nyt tilalle ehdotetaan perusturvaa, perustuloa jossa kaikki saisivat tietyn minimitulon. En olisi vaihtamassa syyperusteista tukea automaattitukeen. Sensijaan olen ehdottomasti sen kannalla, että erilaiset tukijärjestelmät yhdistetään yhden lomakkeen ja luukun palveluksi. Viimeaikainen sähköistenpalveluiden kehitys on johtanut siihen, että tuen tarvitsija ei enää pysty, osaa, jaksa täyttää loputtomia verkkolomakkeita. Moni tippuu kokonaan yhteiskunnan turvaverkon ulkopuolelle. Joissakin kaupungeissa on jopa iloittu siitä, että tukien saajien määrä on vähentynyt. Johtopäätös on väärä. Suunta on nyt sellainen, jossa totaalisyrjäytyneiden määrä kasvaa voimakkaasti. Luku on jo yli 30.000 henkilöä. Tämä näkyy myös johtamani Hyvä-Arki keskuksen leipäjonoissa.
Mitä olisi hyvä tehdä?
Perusturva on käsitteenä hyvin laajasti käytetty nykyisessä sosiaaliturvaa käsittelevässä keskustelussa, kuitenkin keskustelijat määrittelevät sen hvyin eritavalla. Joillekin se tarkoittaa sosiaaliturvan minimitasoa, toimeentulotukea ja muita toistuvaisavustuksia. Toinen tarkoittaa sillä peruspalkkaa, jossa kaikkia tukia koroitetaan ja ne yhditetään yhdeksi kokonaisturvaksi. Ei edes viime vuosikymmenien eri hallituksien ohjelmista löydy yhteneväistä sisällöllistä käsitettä perusturvalle. Tästä olisi siis hyvä lähteä: Määritellään, mitä perustrvalla tarkoitetaan. Ja sitten etsitään sellaiset käytönnöt, jotka ovat kaikkien sitä tarvitsevien ulottuvilla.

ESPOO VASTUSTAA PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHDISTÄMISTÄ

Espoon valtuusto vastauksessaan Valtioneuvostolle 11.4.2012, vastustaa yksimielisesti pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä. Harvoin olemme olleet yhtä yksimielisiä mistään asiasta.
Rakennetyöryhmän esitys, jossa asetettaisiin työryhmä miettimään PK-seudun yhdistämistä, on ajan ja rahan tuhlausta. Pääkaupunkiseudun kuntien toimintakulttuurit ovat niin erilaisia, ettei hallinnon yhteensovittamisen vaivasta synny vastaavaa määrää hyötyä. Uudessa suurkaupungissa olisi peräti 70.000 työntekijää. Hallinnon mutoskustannukset olisivat noin miljardi euroa. Aika järjetöntä puuhastelua. Sensijaan on hyvödyllistä asettaa työryhmä, joka pohtii alueen tietyjen toimintojen parempaa yhteistyötä yli kuntarajojen nykyisellä henkilöstömäärällä, verkostomaisesti ja joustavasti.
Kuntauudistuksen aikataulu on myös mahdoton. Ei ole tästä maailmasta vaatia, että tällainen koko maata koskeva uudistus ajettaisiin läpi muutamassa vuodessa. Kuntauudistus on välttämätön, mutta sen ensisijainen kohde ei ole jo hyvin toimivat suurehkot kaupunkialueet, vaan niitä todella tarvitsevat haja-asutusalueet, joiden asukasmäärä ja ikärakenne ei enää pysty kantamaan vastuuta alueen peruspalveluista. Edetäänpä asioissa miten tahansa, varmaa on se, että valtion ja kunnan vastuita on myös pohdittava uudestaan. Sosiaali- ja terveyspalveluista on osa siirrettävä kokonaan valtion vastuulle.