Hesarin jutussa on pari mielenkiintoista ajatusta. Sarasvuo esittelee vanhaa Talouselämä lehteä vuodelta 1998, jossa hän oli sanonut haluavansa tehdä valmennusbisneksessä sen, mitä Nokia on tehnyt telekommunikaatioalalla. "Todellisuudentajunsa menettäneen ihmisen puhetta", totesi Sarasvuo. Sitten hän totesi samaan hengenvetoon, ”että tulevaisuutta oikeasti rakennetaan profetioilla, ei pelkkiä suunnitelmia tekemällä. Mielenkiintoinen näkökulmien ristiriita - todellisuuden taju ja profetiat. Vai tarkoittiko Sarasvuo, että profetiat ovat hänelle avain todellisuuteen? Juttu paljastaa, että hän puhuu tulevaisuuden näkemisestä ja siihen valmistautumisesta.
Pastorina ja kristillisen kentän edustajana jäin miettimään, miksi piispat eivät puhu profeetallisuuden tarpeesta, tulevaisuudesta ja todellisuudesta. Miksi sen tekevät bisnesgurut? Ehkä se juuri johtuu siitä, että jos kadottaa profeetallisen näkökyvyn, kadottaa hengellisen ulottuvuuden ja ajautuu uskonnollisuuteen ja muuttuu hengellisestä johtajasta uskonnolliseksi johtajaksi. Mene ja tiedä. Mieti tse.
Sarasvuon ”tulevaisuussilmä” tuntuu toimivan, ainakin talouden mittareilla mitattuna, entä ”ikuisuussilmä”? Sen tietää vain Sarasvuo. Hyvä niin.
ps. Kukaan ei tiedä tulevaisuudesta enempää kuin Jumala. Eikä kukaan ole ilmaissut haluaan kertoa ihmiskunnalle sen tulevaisuudesta niin selvästi kuin Jumala. Onko kuuntelijoita? Syytä olisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti