KÖYHYYS ON ESPOOLLE VAIKEA ASIA

Eilinen valtuuston kokous osoitti köyhyyden olevan Espoolle vaikea asia. Sitä ei millään haluta kutsua sen oikealla nimellä. Tekemäni aloitteen köyhyystutkimuksen tekemisestä oli allekirjoittanut 34 valtuutettu. Virkamieskäsittelyssä ja sosiaali- ja terveyslautakunnassa aloitteeni muuttui hyvinvointikertomuksen tekemiseksi ja toimeentuloasiakas kartoitukseksi. Koko homma kääntyi päälaelleen. Ongelmaksi vain muodostuu se, ettei köyhällä ole hyvinvointia jota voisi arvioida. Kun jääkaappi on tyhjä, se ei täyty tyhjyyttä arvioimalla, vaan avun antamisella. Köyhyys ei ole teoreettista filosofiaa, eikä tyhjä vatsa täyty väitöskirjalla köyhyydestä. On mentävä ytimeen. Olen muutamia kertoja viikossa Hyvän Arjen leipäjonossa jakamassa leipää. Siellä olevilta ihmisiltä pitää kysyä, mikä heitä auttaisi. Miksi he ovat päätyneet leipäjonoon? Tätä halusin selvittää. Eikä se edes ole kallista. Nyt aloite muuttui akateemiseksi väittelyksi köyhyydestä ja todellinen asia vaiettiin unholaan.
Ilta pimeni valtuustotalossa ja Espoolaiset valtuutetut ajelivat mersuillaan kotia kohti. Köyhyys on nyt käsitelty ja uusi luokka, rolexi-demarit - nukkuvat hyvin. Surullista. Olisikohan tässä yksi vaalitappion syyn siemen, unohdetut köyhät? Kyllä kansa tietää.