Haluan olla vahvistamassa yhteiskuntaa toimimalla kristillisestä maailmankuvasta nousevien arvojen pohjalta. Kiteytettynä: Kristillisen uskon ja luomisjärjestyksen mukaisesti saa jokainen ihminen elämän lahjan ja loukkaamattoman ihmisarvon hedelmöityksen hetkellä. Tästä elämästä on jokaisella ihmisellä vastuu. Raamattu kiteyttää ne seuraavasti: vastuu itsestä, perheestä, yhteisöstä ja luonnosta. Näistä lähtökohdista nousevat ne toimintamallit, joilla uskon, että Suomalainen yhteiskunta olisi nykyiseen asioiden hoitoon verrattuna vastuullisempi, välittävämpi ja ekologisesti kestävämpi.
Kristillisen politiikan lähtökohta on: ihminen on aina markkina-arvoa tärkeämpi. Rakenteet luodaan palvelemaan ihmistä, ei päinvastoin.
Kristillisen politiikan päämäärä on kristilliseettinen arvomaailma lainsäädännön kulmakivenä ja ohjaimena, jolloin vastuullisuus, yrittäjyys, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ekologisesti kestävät ratkaisut toteutuvat. Kukaan ei ole köyhtynyt köyhien auttamisesta.
Käytännössä.
Toimin niiden äänestäjien hyväksi jotka ovat minua äänestäneet, kristillistä arvoista käsin.
Ihmisen omatoimisen vastuullisuuden edellytyksiä on lisättävä syntymästä luonnollisen kuolemaan asti.
Perheiden elämää on tuettava sellaisilla veroratkaisuilla, jotka edistävät syntyvyyden nousua. Suomi on Euroopan nopeimmin vanheneva kansa. Ilman syntyvyyden lisääntymistä nykyisestä tasosta, olemme myös katoava kansakunta. Tutkimuksen mukaan suomalaiset perheet haluaisivat enemmän lapsia, mutta yhteiskunnalliset ratkaisut ovat vieneet lastenhankinnalta taloudelliset ja sosiaaliset edellytykset. Kun vain toinen vanhemmista on työssäkäyvä ja toinen hoitaa lapsia kotona, on työssäkäyvän tulot jaettava kahtia ja verotus toteutettava vasta sen jälkeen. Kunnallisverotuksen lapsivähennys on palautettava.
Nuorten elämän alkua ja perheiden perustamista on tuettava enemmän. Opiskelupaikkoja on oltava riittävästi. Tällä hetkellä ammatilliseen peruskoulutuksen varattuja opiskelupaikkoja on Uudellamaalla 3600 vähemmän, kuin on hakijoita. Valtakunnallista kehystä tulee suurentaa vajeen poistamiseksi. Oppisopimuskoulutusta on lisättävä, jotta turvataan osaavan henkilöstön saanti työmarkkinoille. Opintorahaan luvatut tasokorotukset on toteutettava, ja opintorahan lapsivähennys on palautettava.
Kristillisen kasvatuksen osuutta opetussuunnitelman perusteissa on selkeytettävä. Kristillisten koulujen toimintaedellytykset on turvattava perusopetuslainsäädäntöä uudistamalla siten, että laista poistuu Valtioneuvoston harkintavalta lupien myöntämisessä. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyötä on tiivistettävä, jotta resurssit tulevat tehokkaammin ohjatuksi. Yliopistojen ja Ammattikorkeakoulujen itsenäisyyttä tulee lisätä.
Yrittämisen edellytyksiä on jatkuvasti kehitettävä. Yhden hengen yrityksen laajentamispyrkimyksiä on tuettava porrastetulla alhaisemmilla työnantajamaksuilla kahden ensimmäisen vuoden aikana. Suomessa on 140000 yhden hengen yritystä, joista joka toinen olisi valmis harkitsemaan lisätyövoiman palkkaamista, jos työnantajamaksuista saisi helpotusta ja irtisanomissuojaa alennettaisiin. Työmarkkinat tarvitsevat joustomahdollisuuksia, jotta työllisyyttä voidaan parantaa ja työvoiman saatavuus turvata. Kolmikantaneuvotteluihin otetaan mukaan yrittäjät.
Verotuksen kokonaisuudistus tulisi toteuttaa viipymättä. Laajaa keskustelua tulee käydä siitä, miten oikeudenmukaisia kerättävät verot ovat. Onko oikein kenenkään joutua maksamaan palkastaan veroa yli 50 %? Tai, onko oikein verottaa niitä asioita joita ilman ihminen ei voi elää tai tulla toimeen, kuten ruokaa, oman kodin lämmitykseen käytettävää energiaa, pysyvän sairauden hoitoon hankittavia lääkkeitä tai päivittäistä juomavettä. Verotuksen kokonaisuudistus on toteutettava ja sen voi aloittaa laskemalla ruuan arvonlisäverotuksen Eurooppalaiselle 8 % tasolle ja poistamalla verot lääkkeistä. Myös perintövero on vaalikauden aikana poistettava.
Terveyden huollon ja vanhustenhuollon henkilöstöpulaan on vastattava valtion, ay-liikkeen ja kuntien yhdessä tekemän palkkojen korotusohjelman avulla, jossa hoitajien palkkoja nostetaan vaalikauden aikana 2400 euron tasolle. Kansaneläkkeisiin on tehtävä tasokorotus ja verotuksen epäkohdat poistettava. Eläkkeiden indeksit on yhdenmukaistettava.
Peruspalvelut on taattava tasavertaisesti asuinpaikasta riippumatta. Kuntien edellytyksiä hoitaa niille säädettyjä tehtäviä on parannettava palauttamalla niiltä leikatut valtionosuudet lamaa edeltävälle tasolle.
Alkoholiverotusta on nostettava. Päihdesairaille on taattava subjektiivinen oikeus vieroitushoitoon ylläpitohoidon sijaan.
Ympäristön rasitusta on vähennettävä. Kulutusta on hillittävä. On panostettava uusien teknologioiden ja energialähteiden kehittämiseen. Energiatehokkuutta on lisättävä. Päästöjä on vähennettävä. Ilmastonmuutokseen on ihminen syyllinen, ihminen voi myös kääntää suuntaa kohti ekologisesti kestävempiä ratkaisuja.
Verotuloja syntyy työllisyydestä ja elinkeinoelämän ja yrittämisen edellytyksistä huolehtimalla. Kasvatuksessa on huomiota entistä enemmän omatoimista vastuullisuutta. Osana koulutusta on oltava myös yrittäjyyttä korostava linja. Näillä eväillä syntyy myös sitä yhteistä hyvää, jolla vähävaraisista ja niistä, jotka eivät pysty itse itseään auttamaan, pidetään huolta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti